Kulttuurista kiinnostuneet matkailijat ovat eräs matkailun merkittävimmistä kohderyhmistä maailmalla (Visit Finland 2023). Suomessa luontoympäristössä sijaitsevat kulttuurikohteet ovat olennainen osa myös kansallispuistojemme ja retkeilyalueidemme kasvavaa vetovoimaa. LAB-ammattikorkeakoulun hallinnoimassa hanketoiminnassa kehitetään tällä hetkellä luontokohteiden kulttuuriperinnön vetovoimaa hyödyntävää matkailua kahdessa eri hankkeessa, kolmen maakunnan alueilla (LAB 2024a; LAB 2024b). Tämä artikkeli on lyhyt katsaus siihen, millaisia eri näkökulmia tämä hanketoiminta avaa kestävään kehitykseen ja miten se osaltaan edistää UNESCOn Agenda 2030:n kestävän kehityksen tavoitteiden (UNESCO 2024) toteutumista.
Tavoitteita ja työkaluja
Kulttuuriperintö on voimavara, jonka vastuullisella hyödyntämisellä matkailussa voidaan tukea sekä arvokkaiden kulttuuriympäristöjen säilymistä että kestävän matkailun kasvua (Museovirasto 2021). Mainituissa LAB-ammattikorkeakoulun hankkeissa kootaan tietoa luontokohteisiin liittyvästä kulttuuriperinnöstä, kehitetään sen pohjalta uusia tuotteita ja palveluja matkailuun sekä edistetään alueen keskeisten kohteiden näkyvyyttä. Elinkeinotoiminnan kehittämisen rinnalla hankkeiden toinen keskeinen tavoite liittyy vastuullisuuden näkökulman nostamiseen matkailussa.
UNESCOn Agenda 2030:n näkökulmasta LABin hallinnoimat kulttuuriperintöhankkeet edistävät erityisesti tavoitteita 3 (Terveyttä ja hyvinvointia), 11 (Kestävät kaupungit ja yhteisöt), 12 (Vastuullista kuluttamista), 15 (Maanpäällinen elämä) ja 17 (Yhteistyö ja kumppanuus). Työkaluina tähän toimivat muun muassahyvinvoinnin edistäminen luonto- ja kulttuurimatkailun välityksellä, innostaminen kulttuuriympäristöjen vaalimiseen, matkailupalvelujen laadun ja kestävyyden edistäminen sekä paikallisten yhteisöjen ja elinkeinotoimijoiden yhteistyön kehittäminen (UNESCO 2024; LAB 2024 a,b).
Vaikutuksia eri kohderyhmille
Alueen yrittäjille hankkeissa koottu kulttuuriperintötieto ja sitä esittelevät materiaalit ovat voimavara, joka auttaa heitä kehittämään toimintansa vastuullisuutta ja tekemään sitä paremmin näkyväksi omille asiakkailleen. Yrittäjille erityisen hyödyllistä on tiedon popularisointi ja visualisointi sekä liittäminen heille luontaisiin toimintaympäristöihin.
Matkailijoita sekä paikallista väestöä luontokohteisiin liittyvän kulttuurihistorian näkyväksi tekeminen ja erilaiset hankkeen järjestämät tapahtumat innostavat liikkumaan luontoympäristössä ja tutustumaan arvokkaiden kulttuuriympäristöjen tarinaan. Ympäristön arvon paremman ymmärtämisen on todettu innostavan myös kulttuuriympäristön vaalimiseen ja kohteiden säilymiseen tuleville sukupolville (Museovirasto 2021).
Kirjoittaja
Päivi Tommola toimii LAB-ammattikorkeakoulussa projektipäällikkönä Luontokohteiden kulttuuriperintö eläväksi- ja Luontokohteiden kulttuuriperinnöstä vetovoimaa rajaseudun matkailuun -hankkeissa.
Lähteet
LAB. 2024a. Luontokohteiden kulttuuriperinnöstä vetovoimaa rajaseudun matkailuun. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 29.2.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/luontokohteiden-kulttuuriperinnosta-vetovoimaa-rajaseudun-matkailuun
LAB. 2024b. Luontokohteiden kulttuuriperintö eläväksi. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 29.2.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/luontokohteiden-kulttuuriperinto-elavaksi
Museovirasto. 2021. Kestävästi yhdessä. Viitattu 29.2.2024. Saatavissa https://www.museovirasto.fi/uploads/Meista/Julkaisut/rev_FINAL_2021_Kestavasti_yhdessa.pdf
UNESCO. 2024. Sustainable development goals. Viitattu 29.2.2024. Saatavissa https://en.unesco.org/sustainabledevelopmentgoals
Visit Finland. 2024. Kulttuurimatkailu. Viitattu 29.2.2024. Saatavissa https://www.visitfinland.fi/liiketoiminnankehittaminen/tuotekehitysteemat/kulttuurimatkailu