“Minua kiinnostaisi akuuttihoitotyö, mutta en halua työskennellä ambulanssissa. Työ siellä kuulostaa liian rankalta ja työvuorotkin ovat kamalan pitkiä.” Tämän vastauksen voi usein kuulla, kun kysyy ihmisiltä, kiinnostaako heitä ensihoitajan työ. Mielikuva on kuitenkin vääristynyt ja voi johtaa harhaan alasta kiinnostuneita. Ensihoitajaopiskelijoita LAB-ammattikorkeakoulusta osallistuu HAVUJA – Veto- ja pitovoimaa hyvinvointialalle –hankkeeseen (LAB 2024), jossa he ovat päässeet jakamaan tietoa ensihoidon opinnoista sekä ensihoitajan työstä.
HAVUJA – Veto- ja pitovoimaa hyvinvointialalle –hanke on vuoden 2023 alussa alkanut LAB-ammattikorkeakoulun, Sampo-ammattiopiston ja Etelä-Karjalan hyvinvointialueen yhteishanke. Sen tavoitteena on lisätä Etelä-Karjalassa hyvinvointialan vetovoimaa alalle hakeville ja palaaville henkilöille sekä ylläpitää hyvinvointialan pitovoimaa alan nykyisille opiskelijoille ja työntekijöille. (LAB 2024.)
Opiskelijat ovat vierailleet HAVUJA-hankkeen mukana muun muassa Lappeenrannassa järjestetyissä rekrytointitapahtumissa ja Etelä-Karjalan alueen lukioissa sekä esitelleet koulutusta Lappeenrannan LAB-ammattikorkeakoulun kampuksella. Vierailuilla toisen asteen opiskelijoille on kerrottu ensihoitajan koulutuksesta ja eri uravaihtoehdoista sekä ensihoitajan työnkuvasta omien opiskeluiden aikana saadun työkokemuksen perusteella. Vierailut on koettu tärkeiksi ja ne ovat olleet tilaisuus päästä korjaamaan vääriä uskomuksia ensihoitajan opinnoista ja työstä. Monelle toisen asteen opiskelijalle tuli uutena tietona, kuinka moneen eri paikkaan ensihoitajat voivat työllistyä.
Loputtomasti eri urapolkuja kahdella tutkintonimikkeellä
Suomessa ensihoitajakoulutuksesta valmistuessaan saa kaksi tutkintonimikettä: ensihoitaja (AMK) ja sairaanhoitaja (AMK). Kaksoistutkinto lisää oleellisesti työllisyysmahdollisuuksia. Paitsi ambulanssissa ensihoitajat voivat työskennellä sairaanhoitajina esimerkiksi perusterveydenhuollon terveyskeskuksissa tai vuodeosastoilla, erikoissairaanhoidon päivystyksissä tai teho-osastoilla sekä sosiaalihuollon yksiköissä. Lisäksi on mahdollisuus toimia kehittämis- tai koulutustehtävissä tai yrittäjänä. Suomen lisäksi tutkinnon avulla voi työllistyä myös muissa EU-maissa. (Opintopolku 2024.)
Ensihoitajalla on mahdollisuus jatkokouluttautua ja edetä urallaan. Ensihoidon kentällä voi lisäkoulutuksen jälkeen työskennellä muun muassa yhden hengen ensihoitoyksikössä tai ensihoidon kenttäjohtajana (Opintopolku 2024). Sairaanhoitajana työskentelevälle on tarjolla ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutuksia ammattitaitoa täydentämään. Lisäksi tutkinnon avulla on mahdollista suorittaa ylempi korkeakoulututkinto: ylempi ammattikorkeakoulututkinto (YAMK) tai maisterin tutkinto yliopistossa. (Sairaanhoitajat 2024.)
Vaihtoehtoja on siis monia, ja jokaiselle ensihoitajalle löytyy varmasti omanlaisensa urapolku. On oleellista myös muistaa, ettei työ ambulanssissa ole pelkästään kiirettä ja henkien pelastamista koko ajan; pääosin työ on rauhallista.
Kirjoittajat
Alisa Kaksonen on LAB-ammattikorkeakoulun Lappeenrannan kampuksen ensihoitaja AMK -opiskelija.
Arja Sara-aho työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä ja asiantuntijana HAVUJA – Veto- ja pitovoimaa hyvinvointialalle -hankkeessa.
Lähteet
LAB. 2024. HAVUJA – Veto- ja pitovoimaa hyvinvointialalle. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 28.2.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/havuja-veto-ja-pitovoimaa-hyvinvointialalle
Opintopolku. 2024. Ensihoitaja (AMK). Viitattu 28.2.2024. Saatavissa https://opintopolku.fi/konfo/fi/koulutus/1.2.246.562.13.00000000000000000205?order=desc&size=20&sort=score
Sairaanhoitajat. 2024. Sairaanhoitajan monet eri urapolut. Viitattu 28.2.2024. Saatavissa https://sairaanhoitajat.fi/ammatti-ja-osaaminen/sairaanhoitajan-monet-eri-urapolut/
