Valtakunnallisen sosiaalialan AMK-verkoston päätavoitteena on luoda sosiaalialan ammattikorkeakouluille edellytyksiä toiminnan kehittämiselle ja vaikuttavuudelle. Sosiaaliohjauksen ja sosiaalisen kuntoutuksen alatyöryhmä toteuttaa sosiaalialan AMK-verkoston tavoitetta ja arvoja avoimuudesta, asiantuntijuudesta, ennakoivuudesta sekä yhteistyöstä. (SOAMK 2019.) Alatyöryhmään kuuluu jokaisesta AMK:sta edustaja, yleensä lehtori, joka opettaa näitä opintojaksoja.
Kauden alussa järjestäytymiskokouksen yhteydessä määritellään alatyöryhmän yhteiset tavoitteet työskentelylle. Tavoitteina on ollut muun muassa vuosien 2021–2024 aikana sosiaaliohjauksen ja sosiaalisen kuntoutuksen kirkastaminen sekä vahvistaminen sosiaalialan työssä. Näiden teemojen alla on yhteiskehitetty monia juonteita, kuten työkäytäntö- ja -menetelmäosaamista, opetuksessa käytettyjä pedagogisia ratkaisuja sekä yhteistyötä TKI-toiminnan osalta. Alatyöryhmä on saanut myös aikaan lukukausittain toteutuvan sosiaaliohjauksen ja sosiaalisen kuntoutuksen webinaarin opiskelijoille SOAMKin verkoston kautta. Webinaarit pohjautuvat pitkälti alatyöryhmän merkityksellisiin ja kehittäviin keskusteluihin.
SOAMKin kehittämis- ja verkostopäivä
LAB-ammattikorkeakoulun sosionomikoulutuksen toimintakykyosaamisen opetuksen kokonaisuutta esiteltiin sosiaaliohjauksen ja sosiaalisen kuntoutuksen alatyöryhmän kokoontumisessa ammattikorkeakoulujen sosiaalialan koulutuksen verkostopäivillä.
Sosionomien toimintakykyosaaminen rakentuu kansainvälisen ICF-viitekehyksen pohjalta, jota suositellaan esimerkiksi tulevaisuuden sote-keskusohjelman hyvän kuntoutuskäytännön toimintamallissa (Sukula & Kanto-Ronkanen 2022) ja rakenteisen toimintakykytiedon kirjaamisessa (Anttila 2024). Alatyöryhmässä kuultiin työelämän käytäntöesimerkki toimintakykymobiilisovelluksesta, joka on ICF-viitekehyksen mukainen toimintakyvyn kirjaamisen työväline myös sosiaaliohjauksessa (Lehmus 2024).
Alatyöryhmässä erityisenä kiinnostuksen kohteena oli sosiaaliohjauksessa ja sosiaalisessa kuntoutuksessa käytössä olevien erilaisten arviointimittareiden käyttö. TOIMIA-tietokanta (Terveysportti 2024) kokoaa yhteen suosituksia sekä ohjeita toimintakyvyn arviointiin eri käyttötilanteissa ja toimii myös sosionomiopiskelijoille (Rask 2024) ja sosiaaliohjaajille tärkeänä tiedonlähteenä luotettavista toimintakyvynarvioinnin mittareista.
Kykyviisari ja RAI-järjestelmä esillä
Poimintana TOIMIA-tietokannan mittareista on Kykyviisari, työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä, jonka kehittämisen vaiheisiin sosionomiopiskelijat ovat osallistuneet Olopiste-hankkeen oppimisympäristössä (ks. Hatakka & Kempe-Hakkarainen 2017).
Toisena nostona mittareista on RAI-järjestelmä, joka ohjaa arvioimaan asiakkaan toimintakykyä ja palveluntarpeita yhdenmukaisesti ja monipuolisesti (THL 2024). LABissa RAI-osaamista syvennetään käytännössä harjoittelemalla RAI-softalla, jotta asiakkaan palvelujen suunnittelu, toteutus ja seuranta sekä arviointitiedon hyödynnettävyys johtamisessa ja kehittämisen työvälineenä tulevat sosionomiopiskelijoille tutuksi.
Kirjoittajat
Sanna Nurmiainen toimii sosiaalialan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa ja on toiminut SOAMK-verkoston sosiaaliohjauksen ja sosiaalisen kuntoutuksen alatyöryhmässä LABin edustajana 2021–2024.
Kati Ojala toimii sosiaalialan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa ja jatkaa SOAMK verkoston sosiaaliohjauksen ja sosiaalisen kuntoutuksen alatyöryhmässä LABin edustajana vuonna 2024.
Lähteet
Anttila, H. 2024. Kirjaamisopas: Toimintakyky. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 2.5.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024042923541
Hatakka, H.& Kempe-Hakkarainen, T. 2017. Olopiste – a well-being service for the long-term unemployed and a learning environment for social services students. Teoksessa Peltonen, K. (ed.) Well-being and Regenerative Growth Annual Review. The Publication Series of Lahti University of Applied Sciences: part 35, 52-61. Viitattu 2.5.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-280-2
Lehmus, R. 2024. ICF, toimintakykymobiili ja toimintakykytieto Etelä-Karjalan hyvinvointialueella. Esitys SOAMK verkostopäivien alatyöryhmässä 18.4.2024.
Mimzy. 2017. Kaasun, reductor, kaasun virtaus. Pixabay. Viitattu 7.5.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/kaasun-reductor-kaasun-virtaus-baari-2755544/
Rask, T. 2024. Työpaja innoitti pohtimaan mitatun tiedon merkitystä osana sosiaaliohjauksen arviointityötä. LAB Focus. Viitattu 2.5.2024. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/tyopaja-innoitti-pohtimaan-mitatun-tiedon-merkitysta-osana-sosiaaliohjauksen-arviointityota/
SOAMK. 2019. Sosiaalialan AMK-verkoston strategia 2019 -. Viitattu 6.5.2024. Saatavissa https://www.sosiaalialanamkverkosto.fi/wp-content/uploads/2021/04/strategia2019.pdf
Sukula, S. & Kanto-Ronkanen, A. (toim.) 2022. Kuntoutuksen uudistaminen vuosina 2020–2022. Kuntoutuksen uudistamisen toimeenpanon kuvaus ja arviointia. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2022:23. Viitattu 7.5.2024 Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5407-6
Terveysportti. 2024. TOIMIA-tietokanta. Viitattu 2.5.2024. Saatavissa https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/tmi?toc=802599
THL. 2024. Tietoa RAI-järjestelmästä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 7.5.2024. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/ikaantyminen/palvelutarpeiden-arviointi-rai-jarjestelmalla/tietoa-rai-jarjestelmasta
