Geopark-alueiden matkailuun haetaan kasvua Saksan markkinoilta

Suomeen kohdistuva kansainvälinen matkailu on elpymässä Covid-19-pandemian jälkeen. Maiden välisessä vertailussa kärkipaikat ovat Venäjä-lähtöisen matkailun romahtamisen jälkeen vallanneet Saksa, Ruotsi ja Britannia (Tilastokeskus 2023). Saksalaisia matkailijoita on todettu kiinnostavan Suomessa erityisesti luonnon kokeminen. Heille tärkeitä palveluteemoja ovat paikallinen elämäntapa, onnellisuus, lähiruoka ja saunakulttuuri. Edelleen vahvana vaikuttaa myös jo pitkään Suomen vetovoiman kärkenä erityisesti saksankielisen Euroopan suuntaan näyttäytynyt teema ‒ järvimaisemat (Visit Finland 2023).

[Alt-teksti: kesäinen järvimaisema, järvellä on soutuvene, jossa kaksi henkilöä.] — Kuva 1. Suomi on saanut Saksan markkinoilla runsaasti näkyvyyttä ”tuhansien järvien maana”. Järvimaisemat ovat tärkeä vetovoima myös useilla Geopark-alueillamme. (Kuva: Saimaa Geopark)

Vastuullisuus suunnannäyttäjänä ja myyntivalttina

Saksalaiset matkailijat arvostavat kestävää kehitystä ja kiinnittävät kulutusvalinnoissaan tavallista enemmän huomioita palvelujen vastuullisuuteen (Visit Finland 2023). Luonnon kokeminen, saksalaisille matkailijoille tärkeät palveluteemat ja vastuullisuus yhdistyvät erinomaisesti Suomen viiden Geopark-alueen toiminnassa ja matkailupalveluissa. UNESCO Global Geopark -konseptissa, kuten kaikessa UNESCOn toiminnassa, kestävän kehityksen huomioiminen on luontainen osa kokonaisuutta, mikä on tänä päivänä matkailun näkökulmasta myös eräs konseptin vahvuuksista.

Yhteismarkkinointia ja alueellisia teemoja

LAB-ammattikorkeakoulun ja Suomen Geopark-alueiden yhteisessä Geopuistot kestävän matkailun vetovoimatekijöiksi -hankkeessa (LAB 2023) on tehty Saksan markkinoille kohdentuvaa markkinointia. Suomen viiden Geopark-alueen kohteet ja palvelut näkyvät nyt entistä paremmin muun muassa saksalaisille matkailijoille suunnatuissa verkkojulkaisuissa sekä sosiaalisessa mediassa (Nordische Profis 2023).

[Alt-teksti: joukko pyöräilijöitä jylhien vuorten viertä kulkevalla pyörätiellä.] — Kuva 2. Salpausselkä Geoparkin pyörämatkailutoimijat kävivät hakemassa saksankielisestä Euroopasta mallia pyörämatkailun kehittämiseen. (Kuva: Päivi Tommola)

Saksan markkinat ja niiden näkökulmasta vetovoimaiset teemat on huomioitu monilla Geopark-alueistamme myös tuotteistamisessa sekä palvelukokonaisuuksien rakentamisessa. Esimerkiksi Saimaa Geoparkissa saksalaisia on todettu kiinnostavan sotahistoria ja Salpausselkä Geoparkissa haettu saksankielisestä Euroopasta mallia ja yhteistyöverkostoja pyörämatkailun kehittämiseen (Maaseutukuriiri 2019; Tommola 2022).

Kirjoittaja

Päivi Tommola toimii LAB-ammattikorkeakoulussa projektipäällikkönä Geopuistot kestävän matkailun vetovoimatekijöiksi -hankkeessa, jonka osatoteuttajina ovat Suomen viisi Geopark-aluetta.

Lähteet

LAB. 2023. Geopuistot kestävän matkailun vetovoimatekijöiksi. Hanke. Viitattu 2.11.2023. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/geopuistot-kestavan-matkailun-vetovoimatekijoiksi

Maaseutukuriiri. 2019. Viitattu 2.11.2023. Saatavissa https://www.maaseutukuriiri.fi/2019/04/03/saksalainen-arvostaa-kestavaa-matkailua/

Nordische Profis. 2023. Finnlands Geopark Gebiete öffnen das Fenster zum fabelhaften Naturerbe des Nordes. Viitattu 2.11.2023. Saatavissa https://issuu.com/editorhelsinki/docs/nordische_profis_2023_epaper2

Tilastokeskus. 2023. Ulkomaiset yöpymiset lähtömaan mukaan maakunnittain 2019 ja 2022. Viitattu 2.11.2023. Saatavissa https://stat.fi/tilasto/matk

Tommola, P. 2022. Bodenjärveltä mallia Päijät-Hämeen pyörämatkailuun. LAB Focus. Viitattu 2.11.2023. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/bodenjarvelta-mallia-paijat-hameen-pyoramatkailuun/

Visit Finland. 2023. Matkailu Saksasta Suomeen. Viitattu 2.11.2023. Saatavissa https://www.visitfinland.fi/toiminta-markkinoilla/saksa