Maailman terveysjärjestö WHO:n ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä terveydenhuollon organisaatioissa on globaalisti 18 miljoonan ammattilaisen vaje (Lopes ym. 2017). Osaavan henkilöstön jättäessä työnsä uuden rekrytoinnista ja koulutuksesta aiheutuu organisaatioille kuluja (Collini ym. 2015). Potilasturvallisuuden on todettu vaarantuvan tilanteissa, joissa työvuorossa on vain uran alkuvaiheessa olevia hoitajia, eikä tarvittavaa osaamista ole vielä riittävästi olemassa. (Huhtala ym. 2021).
Sosiaali- ja terveysministeriö aloitti marraskuussa 2021 henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden ohjelman, jonka tavoitteena on löytää ratkaisuja hoitohenkilöstön työvoimatarpeen varmistamiseksi (STM 2021). Hoitotyön johtamisella on vahva vaikutus työntekijöiden työtyytyväisyyteen ja hoitoalan pitovoimaan (Nokela ym. 2021). Share The Care -hankkeessa (LAB 2024) selvitettiin LAB-ammattikorkeakoulun ensihoitajaopiskelijoiden kokemuksia hoitotyön johtajuudesta.
Esihenkilöiden tulisi olla helposti lähestyttäviä ja reagoivia
Esimies-alaissuhde on merkityksellinen. Vahvistamalla suhdetta systemaattisesti voidaan vähentää 75 % hoitotyöntekijöiden siirtymisestä muihin tehtäviin. (Haas 2021). Myös LAB-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden harjoittelukokemusten perusteella hoitotyön johtaminen vaikuttaa vahvasti terveydenhuollon organisaatioiden toimivuuteen ja pitovoimaan. Opiskelijoiden mukaan lähiesihenkilön tehtävä on tarttua työntekijöiden esille nostamiin työhön liittyviin epäkohtiin ja kehitysideoihin. Esihenkilöiden tulisi olla helposti lähestyttäviä, jotta työntekijät kokevat vuorovaikutuksen mutkattomaksi ja kokevat tulevansa kuulluiksi.
Opiskelijat kuitenkin toteavat, että esihenkilöiden mahdollisuudet vaikuttaa työn organisoitiin liittyviin kysymyksiin ovat rajallisia. Muutokset edellyttävät usein muutoksia organisaation monilla tasoilla, mikä voi olla vaikeaa, jos resursseja ja rahaa ei ole tarpeeksi. Opiskelijoiden mukaan hoitotyön johtajan on tärkeää luoda kannustava ja tukeva työilmapiiri, jossa hoitohenkilökunta tuntee itsensä arvostetuksi ja kuulluksi.
Johtamisella on vaikutusta pitovoimaan
Pitovoiman lisäämiseksi hoitotyön johtajien on tunnistettava tekijöitä, jotka johtavat työntekijöiden tyytymättömyyteen ja päätökseen siirtyä pois sote-alalta. Yleisimmät syyt tyytymättömyyteen liittyvät palkkauksen eriarvoisuuteen, etenemismahdollisuuksien vähäisyyteen ja johtamisen ongelmiin. (Parveen ym. 2017).
Ottman-Salminen ym. (2022) mukaan hoitotyön johtaminen tarvitsee selkeän ja yhdenmukaisen kliinisen hoitotyön johtamiskulttuurin ja toimintamallin, jossa potilas on keskiössä. Osastonhoitajan työtehtävien sisältöä ja määrää tulisi tulevaisuudessa kehittää, jotta ydintehtävä eli hoitotyön tiedolla johtaminen ja kehittäminen onnistuu mahdollisimman tehokkaasti.
Kirjoittajat
Eetu Hämäläinen ja Miska Sundberg ovat ensihoitajaopiskelijoita LAB-ammattikorkeakoulussa.
Irina Tiainen työskentelee hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa ja projektipäällikkönä Share The Care: Attracting men to nursing education to counteract a gender-segregated labour market -hankkeessa (LAB 2024).
Lähteet
Collini, S-A, Guidroz, A-M & Perez, L-M. 2015. Turnover in health care: The mediating effects of employee engagement. Viitattu 23.4.2024. Saatavissa https://onlinelibrary.wiley.com/doi/epdf/10.1111/jonm.12109
Elf-Moondance. 2021. Lääkäri, potilas, sairaala, päivystys. Pixabay. Viitattu 8.5.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/l%C3%A4%C3%A4k%C3%A4ri-potilas-sairaala-p%C3%A4ivystys-6701719/
Haas, C. 2021. Exploring Strategies Healthcare Managers Can Implement for Incresed Employee Engagement and Retention. Pro Quest. 1–24. Viitattu 8.5.2024. Saatavissa https://www.proquest.com/openview/2b33326943c2073fe4ec72759559a15b/1?pq-origsite=gscholar&cbl=18750&diss=y
Huhtala, M., Geurts, S., Mauno, S. & Feldt, T. 2021. Intensified job demands in healthcare and their consequences for employee well-being and patient satisfaction: A multilevel approach. Original Research: Empirical Research – Quantative. Viitattu 26.4.2024. Saatavissa https://onlinelibrary.wiley.com/doi/epdf/10.1111/jan.14861
LAB. 2024. Share the Care 2021‒2024: Attracting Men to nursing education to counteract a gender – segregated labour market. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 26.4.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/share-care-attracting-men-nursing-education-counteract-gender-segregated-labour-market
Lopes, S., Guerra-Arias, M., Buchan, J., Pozo-Martin, F. & Nove, A. 2017. A rapid review of the rate of attrition from the health workforce. Viitattu 24.4.2024. Saatavissa file:///C:/Users/e762092/Downloads/s12960-017-0195-2.pdf
Nokela, T., Huhtakangas, M., Pesonen, P., Laitinen, J & Kanste, O. 2021. Kokemus johtamisen oikeudenmukaisuudesta ja hoitotyöntekijöiden työssä jatkamisen aikeet. Hoitotiede, 33 (3), 142–153. Viitattu 24.4.2024. Saatavissa https://www.terveysportti.fi/xmedia/hle/hle00232.pdf
Ottman-Salminen, M., Vikberg-Aaltonen, P., Rannisto P-H. & Kaunonen, M. 2022. Osastonhoitaja kliinisen työnjohtajana sairaalaorganisaatioissa. Tutkiva Hoitotyö 20(2), 12–19. Viitattu 22.4.2024. Saatavissa https://www.terveysportti.fi/xmedia/tuh/tuh00213.pdf
Parveen, M., Maimani, K. & Kassim, N.M. 2016. Quality of work life: The determinants of job satisfaction and job retention among RNs and OHsS. International Journal for Quality Research 11(1) 173–194. Viitattu 26.4.2024. Saatavissa http://www.ijqr.net/journal/v11-n1/11.pdf
STM. 2021. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön saatavuuden ja riittävyyden ohjelma. Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 26.4.2024. Saatavissa https://stm.fi/hanke?tunnus=STM125:00/2021
