Kestävä johtaminen avaimena hyvinvoivaan ja toimivaan työyhteisöön

Hyvä henkilöstöjohtaminen on johtamisosaamisen keskeinen ja haasteellinen osa-alue, jossa korostuvat vuorovaikutustaidot, työntekijöiden yksilöllinen kohtaaminen ja luovan potentiaalin hyödyntäminen. Esihenkilöltä vaaditaan motivointi-, palautteenanto- ja viestintätaitoja sekä kykyä arvostaa ja ohjata henkilöstöä.

Erityisesti sosiaali- ja terveysalalla vuorovaikutustaidot ovat keskeisiä monialaisten verkostojen vuoksi. Rehellisen ja reaaliaikaisen palautteenannon tulee olla normaali osa työyhteisön arkea. Sote-johtajilta vaaditaan alan tuntemusta, yleisiä johtamistaitoja ja hyviä persoonallisuuden piirteitä. Työvoimapula ja työn vaativuuden kasvu haastavat kehittämään osaamista. Muutoksen johtaminen edellyttää myönteistä asennetta, kykyä organisoida prosesseja ja reagoida ympäristön signaaleihin. Onnistuminen vaatii epävarmuudensietoa ja henkilöstön mukaan ottamista. (Heikka 2013.)

Esihenkilöt ja työntekijät hyötyvät yhteistyöstä työn kehittämisessä. Esihenkilön rooli on muuttunut auktoriteetista toiminnan ohjaajaksi, joka motivoi ja tukee kohti yhteistä tavoitetta. Tämä edellyttää molemminpuolista luottamusta: esihenkilö luottaa työntekijöiden osaamiseen ja työntekijät omiin taitoihinsa. On tärkeää, että esihenkilöllä on aikaa ja koulutus tehtäviinsä. Hyvä johtaminen parantaa työhyvinvointia ja se vaatii aktiivista johtamista. Esihenkilö tarvitsee työyhteisön tuen onnistuakseen ja vahvistaakseen työhyvinvointia. (Saarikoski 2020.)

Empaattinen johtaminen luo luottamuksen ja hyvinvoinnin perustan työyhteisössä

Empatia näyttäytyy kirjallisuudessa vahvana johtamisen trendinä. Empatiakykyä korostetaan yhtenä keskeisenä johtamisosaamisen elementtinä. (Tonder 2022.) Empatia on tärkeää erityisesti lähijohtamisessa, sillä se auttaa ymmärtämään työntekijöiden tunteita ja tarpeita. Hyvä johtaja kuuntelee, osoittaa ymmärrystä ja tukee työntekijöiden hyvinvointia. Tunnetaidot ovat avainasemassa luottamuksen ja avoimen viestinnän rakentamisessa. Itsesäätelytaitoinen johtaja luo psykologista turvallisuutta. Virheiden hyväksyminen oppimismahdollisuuksina ja läpinäkyvä viestintä vahvistavat luottamusta työyhteisössä. (Blomqvist 2023.)

Onnistuneelle työyhteisölle luottamus, kommunikaatio ja sitoutuminen ovat yhteistyön peruspilareita. Tietointensiivisessä verkostoyhteistyössä nämä tekijät ovat ratkaisevia, sillä ihmiset tarvitsevat toisiaan ja toimivat suhteita. Luottamus edistää joustavuutta, keskustelua ja vaikeiden asioiden käsittelyä. (Blomqvist 2023.) Hyvään johtajuuteen sisältyvät läsnä oleminen, tukeminen, vuorovaikutustaidot ja kyky ratkaista ristiriitoja. Esihenkilö huolehtii työyhteisössä samanarvoisuudesta ja takaa osallistumismahdollisuudet suunnitteluun ja päätöksentekoon. Hyvä johtaja kannustaa ja kuuntelee sekä mahdollistaa työn tekemisen, myös huolehtien, että työntekijät saavat apua. (Hoffrén ym. 2017.) Samoja elementtejä liitetään myös positiiviseen johtamiseen, jota johtamisen viitekehyksenä olisi tuoreen tutkimustiedon mukaan tärkeää ymmärtää tilannesidonnaisena suuntauksena enemmän (Salmi 2024).

Osaamisen opit käyttöön heti

LAB-ammattikorkeakoulun YAMK-koulutuksessa hyvinvointiyksikön työyhteisön johtaminen -opintojaksolla opiskelevat hankkivat johtamisosaamista, jota voidaan hyödyntää saman tien omassa työssä (LAB 2024). Työyhteisön johtamisosaamisessa painotetaan muun muassa eettisesti kestävää johtamista ja vuorovaikutustaitoja digitaalisissa ympäristöissä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että nykyaikaisen työyhteisön johtamisen tavoitteena on motivoiva, tasa-arvoinen ja psykologisesti turvallinen työyhteisö, jossa luottamus, kommunikaatio ja sitoutuminen tukevat tehokasta johtamista. Realistiset tavoitteet, tiedon jakaminen ja stressin vähentäminen rakentavat luottamusta. Työyhteisön johtamisosaamisen kehittämiskysymyksissä keskitytään vuorovaikutuksen, konfliktien ratkaisun ja strategisen ajattelun parantamiseen, mikä edistää hyvää johtamista ja työilmapiiriä.

Lähteet

Blomqvist, K-M. 2023. Työyhteisön pieni kirja luottamuksesta. TYÖ2023-julkaisuja. Työterveyslaitos. Viitattu 18.9.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-391-088-1

geralt. 2017. Altmann, G. Onnistunut, ajatella, yksityisyrittäjä. Pixabay. Viitattu 18.9.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/onnistunut-ajatella-yksityisyritt%C3%A4j%C3%A4-2668386/

Heikka, H. 2013. Monimuotoistuvan työyhteisön johtamisen haasteita. ePooki 9/2013 – Johtaminen ja työhyvinvointi muuttuvissa toimintaympäristöissä, 81–86. Viitattu 18.9.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013053112103

Hoffrén, M., Syvänen, S. & Laulainen, S. 2017. Tuhoavan johtamisen rakentuminen sosiaali- ja terveydenhuollon johtamiskuvauksissa. Työelämän tutkimus 15(1), 47–65. Viitattu 18.9.2024. Saatavissa https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/85300/44299

LAB. 2024. YAMK-tutkinnot. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 18.9.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/koulutus/yamk-tutkinnot

Saarikoski, S. 2020. Hyvä johtaminen on avain työhyvinvointiin. OAJ. Blogi. Viitattu 18.9.2024. Saatavissa https://www.oaj.fi/ajankohtaista/blogiartikkelit/OAJ-blogi/2020/hyva-johtaminen-on-avain-tyohyvinvointiin/

Salmi, I. 2024. Positiivinen johtaminen uusin silmin: kokemuksen tutkimus ymmärrystä lisäämässä. Väitöskirja. Lapin yliopisto. Viitattu 18.9.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-411-9

Tonder, M. 2022. Empatia esihenkilön työkaluna. LAB Pro. Viitattu 18.9.2024. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/empatia-esihenkilon-tyokaluna/