Neuromoninaisten opiskelijoiden huomioiminen koulutuspolulla

Korkeakouluyhteisöt ovat tänä päivänä monimuotoisia ja opiskelijat tulevat opiskelemaan yhä monipuolisemmista taustoista. Korkeakoulutuksessa aliedustettuina ja vähemmistöryhminä ovat kuitenkin edelleen maahanmuuttajataustaiset, vammaiset ja erilaisia toimintarajoitteita, kuten oppimisvaikeuksia omaavat, mielenterveysongelmista kärsivät ja heikommista sosioekonomisista taustoista tulevat opiskelijat (Kauppila ym. 2018; Nori ym.  2021).

Koulutuksen järjestäjillä on velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin sen turvaamiseksi (Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014). Lisäksi erilaisten opiskelijoiden tarpeita huomioidaan ja tasa-arvoista opiskelukulttuuria edistetään korkeakouluyhteisöissä saavutettavuussuosituksilla, jotka tukevat samalla hyvinvoivan korkeakouluyhteisön rakentumista (Kosunen 2021).

Neuromoninaisten opiskelijoiden tarpeet ovat moninaisia

Keskustelua neuromoninaisten opiskelijoiden tuen tarpeiden huomioimisesta korkeakoulutuksen kentällä on vauhdittanut mm. opiskelijajärjestöjen teettämän kyselyn tulokset, jonka mukaan neurokirjolla arvioidaan olevan joka kymmenes korkeakouluopiskelija. Neuromoninaisiin opiskelijoihin samaistuvat opiskelijat, joilla on neuropsykiatrinen ominaisuus, kuten ADHD, autismi, Touretten oireyhtymä tai kehityksellinen kielihäiriö. (Suomen ylioppilaskuntien liitto 2023.) Tukimuotojen kehittämisen tarve ja jatkumo on lähtöisin perus- ja toiseen asteen opinnoista, sillä korkeakouluopinnoissa on yli kymmenen prosenttia opiskelijoita, jotka ovat saaneet erityistä tukea aikaisemmissa opinnoissaan (Kiljunen ym. 2023).

Neuromoninaisten opiskelijoiden yksilöllisiä tuen tarpeita on huomioitu korkeakouluissa esimerkiksi erilaisilla yksilöllisillä järjestelyillä sekä tukimuodoilla ja ohjauksen yhdenvertaisuutta tukemaan on laadittu suosituksia ohjauksen erityistilanteisiin (Helsingin yliopisto 2024). Opiskelijajärjestöjen mukaan on kuitenkin edelleen tarvetta tiedottaa avoimesti saatavilla olevista tukimuodoista ja kehittää toimintamalleja systemaattisesti (Suomen ylioppilaskuntien liitto 2023).

Neuromoninaisuus mahdollisuutena ja vahvuutena

Nemoni – neuromoninaista tukea koulutuspolulle -hanke käynnistyi vuoden 2025 alussa yhteistyössä LUT-yliopiston, Helsingin yliopiston Päijät-Hämeen LUMA-keskuksen sekä LAB-ammattikorkeakoulun kanssa (LUT 2025; LAB 2025). Tarve organisaatioiden yhteiselle kehittämiselle on tunnistettu jo aiemmin, ja yhteistyötä edisti yhteinen ajatus tuen tarpeen monimuotoisuudesta ja tahtotila neuromoninaisuuden näkemisestä mahdollisuutena sekä vahvuutena kuin toimintarajoitteena.

Nemoni-hankkeessa kohderyhmänä on korkeakouluopiskelijoiden lisäksi peruskoululaiset, toisen asteen opiskelijat sekä lisäksi opinto-ohjaajat ja muut ohjaus- ja opetustyön asiantuntijat. Hankkeen tavoitteena on siten parantaa eri ikäisten opiskelijoiden edellytyksiä läpi koulutuspolun korkeakoulutukseen hakeutumisessa ja tutkinnon suorittamisessa aina työllistymiseen saakka. (LUT 2025.)

Tukea neuromoninaisten opiskelijoiden koulutuspolulle kiinnittymiseen

Koulutuspolun läpikulkeminen vaatii jokaiselta korkeakouluopinnoissa olevalta opiskelijalta tavoitteellista työskentelyä ja sitoutumista opintoihin. Neuromoninaisella opiskelijalla erilaiset esteet voivat näyttäytyä haasteina koulumenestyksen, opinnoista määräajasta valmistumisen sekä oman hyvinvoinnin osalta. Koulutuspolkuun kiinnittymisen tärkeys on nähtävillä jo toiseen asteen valmistumisvaiheesta eteenpäin (Söderholm ym. 2023).

Nemoni-hankkeen tavoitteena on oikea-aikainen haasteiden tunnistaminen, jotta opiskelijalla on valmiuksia ylittää omat esteensä. Oppimista ja motivaatiota tukemalla voidaan edesauttaa neuromoninaisten opiskelijoiden kiinnittymistä koulutuspolulle.  Opiskelijan vahvuudet ja erityistaidot tulee ottaa huomioon korkeakouluopinnoissa, jotta opiskelija saa siirrettyä omat vahvuutensa ja ammattialalla tarvittavan tietotaidon työelämään.

Lähteet

fauxels. 2019. Photo Of People Holding Each Other’s Hands. Pexels. Viitattu 29.4.2025 Saatavissa https://www.pexels.com/photo/photo-of-people-holding-each-other-s-hands-3184436/

Helsingin yliopisto. 2024. Suosituksia ohjauksen erityistilanteisiin. Viitattu 29.4.2025. Saatavissa https://teaching.helsinki.fi/ohjeet/artikkeli/suosituksia-ohjauksen-erityistilanteisiin?utm_source=chatgpt.com

Kauppila, A., Mietola, R. & Niemi, A. 2018. Koulutususkon rajoilla: koulutuksen julma lupaus kehitys- ja vaikeavammaisille opiskelijoille. Teoksessa H. Silvennoinen, M. Kalalahti & J. Varjo (toim.) Koulutuksen lupaukset ja koulutususko. Kasvatussosiologian vuosikirja 2. Kasvatusalan tutkimuksia 79. Jyväskylä: Suomen kasvatustieteellinen seura. 209–240. Viitattu 29.4.2025. Saatavissa http://hdl.handle.net/10138/306981

Kiljunen, J., Sointu, E., Äikäs, A., Valtonen, T., Hirsto, L. 2023. Higher education and the flipped classroom approach: efficacy for students with a history of learning disabilities. Higher Education. Vol. 88(3), 1127–1143. Viitattu 28.4.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1007/s10734-023-01162-1

Kosunen, T. 2021. Kohti saavutettavampaa korkeakoulutusta ja korkeakoulua.  Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:35. Viitattu 29.4.2025. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163235

LAB. 2025. Nemoni – Neuromoninaista tukea koulutuspolulle. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 26.5.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/nemoni-neuromoninaista-tukea-koulutuspoluille

LUT. 2025. Nemoni – Neuromoninaista tukea koulutuspolulle. Hanke. LUT-yliopisto. Viitattu 28.4.2025. Saatavissa https://www.lut.fi/fi/opiskelu/junior-university/tietoa-meista/nemoni-neuromoninaista-tukea-koulutuspolulle

Nori, H., Lyytinen, A., Juusola, H., Kohtamäki, V. & Kivistö, J. 2021b. Marginaaliryhmät korkeakoulutuksessa: opiskelemaan hakeutuminen, opiskelukokemukset ja tulevaisuuden suunnitelmat. Eurostudent VII -tutkimuksen artikkelisarja. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:26. Viitattu 29.4.2025. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163016/OKM_2021_26.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Suomen ylioppilaskuntien liitto. 2024. Yhdenvertainen lähtöviiva jokaiselle opiskelijalle – myös neuromoninaiselle. Viitattu 29.4.2025. Saatavissa https://syl.fi/yhdenvertainen-lahtoviiva-jokaiselle-opiskelijalle-myos-neuromoninaiselle/?utm_source=chatgpt.com

Söderholm, F., Viljaranta, J., Tuominen, H., Lappalainen, K., & Holopainen, L. 2023. Student engagement profiles and the role of support in general upper secondary education. Learning and Individual Differences. Vol. 104, 102289. Viitattu 28.4.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.lindif.2023.102289

Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014. Finlex. Viitattu 29.4.2025. Saatavissa https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/2014/1325