Ilmansaasteet ovat merkittävä terveyteen vaikuttava tekijä (WHO 2024). Tranin ym. (2023) mukaan ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän ääri-ilmiöiden esiintymistiheyttä ja voimakkuutta, mikä kasvattaa ilmansaasteiden määrää ja pahentaa hengityselinsairauksia. Myös jatkuva talouskasvu ja väestön lisääntyminen nostavat ilmansaasteiden tasoja. Ilmansaasteiden vaikutukset hengitysteihin perustuvat niiden kykyyn kulkeutua hengityselimistöön ja aiheuttaa tulehdusta. Esimerkiksi hengitettävät hiukkaset aiheuttivat arviolta 4,2 miljoonaa ennenaikaista kuolemaa maailmalla vuonna 2019 (WHO 2024).
Ilmansaasteiden vaikutukset näkyvät väestötasolla yleisesti lisääntyneenä sairastuvuutena. Tutkimusten mukaan ilman epäpuhtaudet lisäävät hengitystiesairauksia, hengitystieinfektioita ja sairaalahoitojen tarvetta erityisesti lapsilla ja iäkkäillä sekä jo hengityssairailla henkilöillä (Tran ym. 2023). Kiinassa tehdyn tutkimuksen mukaan altistuminen pienhiukkasille on yhdistetty lasten astmaan ja hengityksen vinkumiseen (Wu ym. 2022). On kuitenkin tärkeää muistaa, että yksilön reaktio ilmansaasteille altistumiseen riippuu ilmansaasteen lähteestä ja koostumuksesta sekä meteorologisista olosuhteista (D’Amato ym. 2014).
Ilmansaasteet haittana hengitysterveydelle
Ilmansaasteiden ja ilmastonmuutoksen yhteisvaikutus voimistaa hengitysteihin kohdistuvia haittoja. Esimerkiksi otsoni ja typpidioksidi voivat aiheuttaa hengitysteiden ärsytystä, keuhkojen toiminnan heikkenemistä ja astman pahenemista. Samalla lämpötilan nousu ja sääilmiöt voivat lisätä saasteiden määrää ja pidentää altistumisaikaa ilmansaasteille. Kokonaisuudessaan ilmansaasteet muodostavat monimutkaisen ja laaja-alaisen riskitekijän hengitysterveydelle, mikä korostaa ilmanlaadun parantamisen merkitystä. (D’Amato ym. 2014.)
Kuvassa 1 havainnollistetaan, miten ilmansaasteet, allergeenialtistus ja hengitystieinfektiot yhdessä vaikuttavat allergisten sairauksien lisääntymiseen yksilö- ja väestötasolla. Burbank (2025) esittää, että ilmastonmuutoksen ja saasteiden seurauksena siitepölykausi pitenee, allergeenien määrä ja voimakkuus kasvavat sekä altistuminen lisääntyy. Samanaikaisesti ilmansaasteet ja infektiot voivat heikentää immuunivastetta ja lisätä infektioiden esiintyvyyttä ja vakavuutta.
Kokonaisuudessaan kuva korostaa eri tekijöiden yhteisvaikutusta. Ympäristön muutokset lisäävät altistumista, mikä yhdessä ilmansaasteiden ja infektioiden kanssa kasvattaa allergisten hengityssairauksien riskiä.
Ilmastonmuutos vaikuttaa ilmanlaatuun
Ilmansaasteet ovat Euroopan suurin ympäristöperäinen terveysriski (EEA 2025). Tutkimusnäyttö osoittaa, että hengitettävät hiukkaset ja muut ilmansaasteet voivat lisätä hengitystieinfektioita ja pahentaa olemassa olevia hengityssairauksia (Tran ym. 2023). Ilmastonmuutos voimistaa tätä vaikutusta lisäämällä saasteiden muodostumista ja pidentämällä altistumisaikaa (D’Amato ym. 2014). Lisäksi ilmansaasteiden, allergeenien ja infektioiden yhteisvaikutus voi heikentää immuunijärjestelmää ja kasvattaa sairastumisriskiä entisestään (Burbank 2025).
Yhteys ilmanlaadun heikkenemisen ja hengitystieoireiden lisääntymisen välillä ilmenee myös Lahdessa. Keräsen (2026) laatimassa opinnäytetyössä selviää, että kevätpölyyn liittyvien hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien nousu ajoittuu samaan ajankohtaan hengitystieinfektioiden lisääntymisen kanssa. Ilmanlaadun parantaminen ja ilmansaasteiden vähentäminen ovat keskeisiä keinoja hengitysterveyden suojelemiseksi ja sairastavuuden vähentämiseksi niin paikallisesta kuin globaalistakin näkökulmasta.
Kirjoittajat
Essi Keränen on terveydenhoitaja, joka valmistuu LAB-ammattikorkeakoulusta ympäristöteknologian insinööriksi kesällä 2026.
Susanna Vanhamäki työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun teknologiayksikössä yliopettajana. Hän toimi Keräsen opinnäytetyön ohjaajana.
Lähteet
Burbank, A. 2025. Climate Change and the Future of Allergies and Asthma. Current Allergy and Asthma Reports. Vol. 25, 20. Viitattu 20.5.2026. Saatavissa rajoitetusti https://doi-org.ezproxy.saimia.fi/10.1007/s11882-025-01201-0
D’Amato, G., Bergmann, K., Cecchi, L., Annesi-Maesano, I., Sanduzzi, A., Liccardi, G., Vitale, C., Stanziola, A., D’Amato, M. 2014. Climate change and air pollution. Allergo Journal International. Vol. 23, 17–23. Viitattu 20.5.2026. Saatavissa rajoitetusti https://doi-org.ezproxy.saimia.fi/10.1007/s40629-014-0003-7
EEA European Environment Agency. 2025. How air pollution affects our health. Viitattu 27.5.2026. Saatavissa https://www.eea.europa.eu/en/topics/in-depth/air-pollution/how-it-affects-our-health
Keränen, E. 2026. Kevätpölyn hengitettävien hiukkasten vaikutus hengitystieinfektioiden diagnoosien määrään Lahdessa vuosina 2019 ja 2021. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, tekniikan ala. Lahti. Viitattu 21.5.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026052818214
Tran, H., Tsai, F., Lee, Y., Chang, J., Chang, L., Chang, T., Chung, K., Kuo, H., Lee, K., Chuang, K. & Chuang, H. 2023. The impact of air pollution on respiratory diseases in an era of climate change: A review of the current evidence. Science of The Total Environment. Vol. 898. Viitattu 20.5.2026. Saatavissa rajoitetusti https://doi-org.ezproxy.saimia.fi/10.1016/j.scitotenv.2023.166340
WHO World Health Organization. 2024. Ambient (outdoor) air pollution. Viitattu 21.5.2026. Saatavissa https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/ambient-(outdoor)-air-quality-and-health
Wu C., Zhang Y., Wei J., Zhao, Z., Norbäck, D., Zhang, X., Lu, C., You, W., Wang, T., Zheng, X. & Zhang, L. 2022. Associations of Early-Life Exposure to Submicron Particulate Matter With Childhood Asthma and Wheeze in China. Jama Network Open. Vol. 5, 10. Viitattu 21.5.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1001/jamanetworkopen.2022.36003
