Lahjakkaat työntekijät ovat nousseet keskeiseen rooliin yritysten kilpailukyvyn kasvattamisessa. Samaan aikaan pula osaavista työntekijöistä on kasvanut. Lahjakkaista osaajista kilpaillaan siksi entistä kovemmin. Yrityksille on tärkeää näyttäytyä vetovoimaisina ja houkuttelevina työnantajina. Keinona osaajapulaan yritykset ovat alkaneet soveltaa liiketoiminnassaan työnantajabrändäyksen periaatteita.
Kilpailu osaavista työntekijöistä
Monet yritykset kilpailevat samoista, osaavista työntekijöistä (Elving ym. 2012, 356). Yritykset ovat kautta aikojen yrittäneet houkutella parhaita työntekijöitä palvelukseensa. Kuuluisa ”war for talent” -käsite syntyi vuonna 1997. Käsite kuvaa muuttuvaa maailmankuvaa liittyen lahjakkaiden työntekijöiden houkuttelemiseen ja heistä kiinni pitämiseen. (Morgan & Goldsmith 2017, 26.) ”War for talent” on johtanut siihen, että valta on siirtynyt yrityksiltä yksilöille. Lahjakkaat yksilöt voivat neuvotella ja kasvattaa odotuksia omaa uraansa kohtaan. Osaajan arvo on noussut. Yksilöiden kannalta tilanne on mielekäs, mutta yrityksille se luo haasteita. (Ed ym. 2001, 7.)
Työnantajabrändäyksen avulla vetovoimaiseksi työnantajaksi
Työnantajabrändäyksestä on tullut strateginen työkalu uusien työntekijöiden houkuttelemiseksi (Chhabra & Sharma 2014, 55). Backhausen ja Tikoon (2004, 502) mukaan työnantajabrändäyksellä tarkoitetaan prosessia, jossa yritykselle rakennetaan tunnistettava ja ainutlaatuinen identiteetti, jolla se erottautuu muista kilpailijoista. Berthonin ym. (2005, 168) mukaan työnantajabrändäys on yhä keskeisemmässä roolissa työnhakijoiden houkuttelussa ja vanhojen työntekijöiden sitouttamisessa. Se voidaan toteuttaa tehokkaasti vain siten, että yritys tunnistaa ne tekijät, jotka edistävät työnantajan houkuttelevuutta. Kun yritys pystyy omaksumaan tekijät osaksi työnantajabrändiään, se voi aidosti pyrkiä kilpailemaan uusista työntekijöistä.
Työnantajabrändäyksen hyödyt työntekijöiden houkuttelussa
Työnantajabrändäyksellä on todettu olevan lukuisia positiivisia vaikutuksia. Hyödyntämällä työnantajabrändäystä yritys voi esimerkiksi vähentää markkinointi- ja rerytointikustannuksiaan. (Herman & Gioia 2001, 63–64.) Vahva työnantajabrändi antaa työnhakijalle selkeän kuvan, millaisesta työpaikasta on kyse. Hyvin toteutetun työnantajabrändin avulla yritys houkuttelee sellaisia työntekijöitä, joita se on halunnutkin tavoitella. Silloin potentiaalisille työnhakijoille ei synny harhaanjohtavia mielikuvia yrityksestä. (Cepin 2013.) Selvää on, että yrityksillä on työnantajabrändäyksessä vielä hyödyntämätöntä potentiaalia. Yritykset antavat kilpailuetua muille, mikäli ne eivät hyödynnä työnantajabrändäystä uusien työntekijöiden houkuttelussa.
Kirjoittajat
Essi Kasari on valmistumassa tradenomiksi LAB-ammattikorkeakoulusta. Kasari tarkasteli opinnäytetyössään Työnantajabrändäyksestä apua IT-alan osaajapulaa vastaan: Tarkastelussa työnantajan houkuttelevuus työpaikkailmoituksissa työnantajabrändäystä ja työnantajien houkuttelevuutta.
Sari Suominen toimii lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä Lahdessa. Hän ohjasi Essi Kasarin opinnäytetyön.
Lähteet
Backhaus, K. & Tikoo, S. 2004. Conceptualizing and researching employer branding. Career Development International. Vol. 9 (5), 501–517. [Viitattu 25.11.2020]. Saatavissa: https://doi.org/10.1108/13620430410550754
Berthon, P., Ewing, M. & Hah, L. 2005. Captivating company: dimensions of attractiveness in employer branding. International Journal of Advertising. Vol. 24 (2), 151–172. [Viitattu 25.11.2020]. Saatavissa: https://doi.org/10.1080/02650487.2005.11072912
Cepin, G. 2013. Talent acquisition. CPA Practice Management Forum 9.12. [Viitattu 25.11.2020]. Saatavissa: https://koltin.com/pdfs/KCG-Talent_Acquisition.pdf
Chhabra, N. L. & Sharma, S. 2014. Employer branding: strategy for improving employer attractiveness. International Journal of Organizational Analysis. Vol. 22 (1), 48–60. [Viitattu 25.11.2020]. Saatavissa: https://doi.org/10.1108/IJOA-09-2011-0513
Ed, M., Handfield-Jones, H. & Axelrod, B. 2001. The war for talent. Harvard Business School Press.
Elving, W., Westhoff, J., Meeusen, K. & Schoonderbeek, J. 2012. The war for talent? The relevance of employer branding in job advertisements for becoming an employer of choice. The journal of brand management. Vol. 20 (5), 355–373. [Viitattu 25.11.2020]. Saatavissa: https://link.springer.com/article/10.1057/bm.2012.21
Herman, E. R. & Gioia, J. L. 2001. Helping your organization become an employer of choice. Employment Relations Today. Vol. 28 (2), 63–78. [Viitattu 25.11.2020]. Saatavissa: https://doi.org/10.1002/ert.1015
Morgan, J. & Goldsmith, M. 2017. The employee experience advantage: How to win the war for talent by giving employees the workspaces they want, the tools they need, and a culture they can celebrate. Hoboken, New Jersey: Wiley.
Linkit
Linkki 1. Kasari, E. 2020. Työnantajabrändäyksestä apua IT-alan osaajapulaa vastaan: tarkastelussa työnantajan houkuttelevuus työpaikkailmoituksissa. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ja logistiikan koulutus. Lahti. [Viitattu 21.12.2020]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120326055
Kuvat
Kuva 1. VISHNU_KV. 2017. Vuokraus, Rekrytointi, Ura [Viitattu 25.11.2020]. Saatavissa: https://pixabay.com/fi/photos/vuokraus-rekrytointi-ura-2575036/
