Digitalisaatio uudistaa yhteiskunnan palvelurakenteita laaja-alaisesti eri sektoreilla. Palveluiden digitalisoituminen mahdollistaa uudenlaisen asiakasosallisuuden sekä toimintamallien kehittämisen asiakaslähtöisemmiksi. (Ilmarinen & Koskela 2017.) Digitalisaatio voi osaltaan toimia myös vammaisen henkilön työelämäosallisuuden edistäjänä (Kyröläinen 2020, 53).
Digitaalisuus osatyökykyisten työllistämisen tukena
Osatyökykyisen määritelmä ei ole yksiselitteinen. Sosiaali- ja terveysministeriön määritelmän mukaan henkilö on osatyökykyinen silloin, kun hänellä on käytössään osa työkyvystään. Osatyökykyisyys on yksilöllistä ja sidoksissa tehtävään työhön ja sen vaatimuksiin. (Ala-Kauhaluoma ym. 2017, 11.)
Vammaiset ovat yksi merkittävä osatyökykyisten ryhmä. Vaikka vammaisten henkilöiden työllistymiseen on kiinnitetty nykyisin entistä enemmän huomiota, heidän työllisyysasteensa ei ole merkittävästi noussut (Kehitysvammaliitto 2021; Teittinen ym. 2021, 94–95). Tuetun työllistymisen menetelmät edistävät vammaisten henkilöiden työllistymistä (Noel ym. 2016). Digitaalisuuden luomat mahdollisuudet voivat nekin omalta osaltaan edistää vammaisten työllistymistä. Tämä edellyttää kuitenkin valmiuksia digitaalisten sovellusten käyttöön. (Nevala ym. 2018, 21.)
Asiakasosallisuutta ja kustannustehokkuutta
Opinnäytetyössä kehitettiin Päijät-Soten vammaispalveluiden työhönvalmennukseen etävalmennuksen malli vuoden 2021 aikana. (Riikonen & Savitie 2021.) Tutkimuksellisella kehittämistyöllä edistettiin työhönvalmennuspalvelun saatavuutta sekä laajennettiin sen sisältöä. Etäohjauksen mallia ideoitiin ja kehitettiin osallistavissa työpajoissa työhönvalmennuksen henkilökunnan ja asiakkaidenkin kanssa. Päijät-Soten vammaispalveluiden työhönvalmennuksessa on otettu käyttöön sekä yksilö- että ryhmämuotoiset etäohjauksen mallit.
Etävalmennuskokeilun keskeiseksi hyödyksi nousi asiakasosallisuuden mahdollisuuksien lisääntyminen sekä kustannustehokkuus. Etävalmennus tavoittaa asiakkaat aikaisempaa paremmin ja lisää heidän osallistumismahdollisuuksiaan maantieteellisesti laajalla Päijät-Hämeen alueella. Digitaaliset menetelmät vaikuttivat olevan omaksuttavissa kokeilun käyttäjäkunnan keskuudessa. Asiakkailta tuli esiin huoli siitä, etteivät etäyhteydellä järjestetyt tapaamiset korvaisi perinteisiä fyysisiä tapaamisia. Etävalmennuksen mallin tarkoituksena onkin laajentaa nykyisen työhönvalmennuspalvelun palveluvalikoimaa, ei korvata jo olemassa olevia menetelmiä.
Päijät-Soten vammaispalveluiden työhönvalmennuksessa on jatkossa kiinnitettävä huomiota kokonaisvaltaiseen, digitaalisten alustojen käytön ohjaukseen ja neuvontaan asiakkuuden alusta lähtien. Etävalmennus ja digitaaliset menetelmät tarjoavat työhönvalmennusprosessiin uusia mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja. Asiakkaalla on kuitenkin oltava edellytykset omaksua nämä menetelmät. Ohjaukseen ja neuvontaan on siis kiinnitettävä erityistä huomiota. (Riikonen & Savitie 2021.)
Kirjoittajat
Anu Riikonen valmistui sosionomiksi (YAMK) digitaaliset ratkaisut -koulutuksesta LAB-ammattikorkeakoulusta joulukuussa 2021.
Pasi Savitie opiskelee sosionomiksi (YAMK) asiakkuusjohtamisen koulutuksessa LAB-ammattikorkeakoulussa.
Tuija Rinkinen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa Hyvinvointi-yksikön lehtorina.
Lähteet
Ala-Kauhaluoma, M. Kesä, M. Lehikoinen, T. Pitkänen, S, Ylikojola, P. 2017. Osatyökykyisistä osaavaa työvoimaa. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 7.2.2022. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160229/TEMjul_42_2017_verkkojulkaisu.pdf?sequence=1&isAllowed=yViitaa
Etäpalveluhanke. Etäpalvelujen käyttöönoton käsikirja. Valtiovarainministeriön julkaisuja 44/2015. Viitattu 7.2.2022 Saatavissa https://vm.fi/documents/10623/360844/Et%C3%A4palvelujen+k%C3%A4ytt%C3%B6%C3%B6noton+k%C3%A4sikirja/6644b47c-3b1f-4d80-9629-12d0e0a2b394
Ilmarinen, V. & Koskela, K 2015. Digitalisaatio- Yritysjohdon käsikirja. Talentum. Helsinki. e-kirja
jagritparajuli99. 2020. Parajuli, J. Videoneuvottelu, skype, webseminaari, video. Pixabay. Viitattu 14.2.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/videoneuvottelu-skype-webseminaari-5162927/
Kyröläinen, A. 2020. Vammaisten henkilöiden työllistymisen rakenteelliset esteet. Työ- ja elinkeinoministeriö. Helsinki. Viitattu 7.2.2022. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162325/TEM_2020_36.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Nevala, N., Pehkonen, I., Teittinen, A., Vesala, H., Pörtfors, P., Anttila, H. 2018. Kuntoutuksen vaikuttavuus kehitysvammaisten toimintakykyyn ja työllistymiseen sekä sitä edistävät ja estävät tekijät. Kela. Helsinki. Viitattu 7.2.2022. Saatavissa Kuntoutuksen vaikuttavuus kehitysvammaisten toimintakykyyn ja työllistymiseen sekä sitä estävät ja edistävät tekijät – Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus (helsinki.fi)
Noel, V.A. Oulvey, E., Drake, R.E., Bond, G.R. 2016. Barriers to employment for transition-age youth with developmental and psychiatric disabilities. Viitattu 7.2.2022. Saatavissa Https://www.researchgate.net/publication/309716702_Barriers_to_Employment_for_Transition-age_Youth_with_Developmental_and_Psychiatric_Disabilities
Riikonen, A. & Savitie, P. 2021. Saavutettava etävalmennus: vammaispalvelujen etäohjauksen mallin kehittäminen Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 7.2.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121526199
