Muotialalla digitaalisuutta ajatellaan usein verkkokaupan näkökulmasta, vaikka digitaalisuus tarjoaa paljon laajemmin mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittämiseen. Digital & Sustainable Fashion Showroom -projekti järjesti osana Helsinki Design Weekiä tilaisuuden, jossa keskusteltiin asiantuntijapuheenvuorojen johdolla muotialan digitaalisuudesta. Näkökulmia olivat digitaalisen muodin tekijänoikeus, digitaalisuus asiakaskokemuksen kehittämisessä sekä vastuullisuuden ilmentämisessä.
Digitaalisen muodin tekijänoikeutta avasi oikeustieteen tohtori, varatuomari & erikoistutkija Heidi Härkönen Turun yliopistosta. Digitaalisella muodilla viitataan vaatteisiin ja asusteisiin, jotka ovat fyysisen tuotteen lisäksi tai ainoastaan olemassa digitaalisesti. Digitaalista muotia kulutetaan esimerkiksi peleissä tai sosiaalisessa mediassa. Muotialalla tekijänoikeustilanne on mutkikas, ja ala onkin tunnettu tuotteiden kopioinnista. Fyysiseen muotiin verrattuna digitaalisen muodin omistajuuteen liittyy vähemmän oikeudellisia epäselvyyksiä. Digitaalisessa muodissa voi olla jopa helpompaa saada tekijänoikeussuojaa – kun esimerkiksi kustannukset eivät rajoita suunnittelua, on mahdollisuus tehdä luovempia ja persoonallisempia suunnitteluvalintoja. (Härkönen 2022.)
Digitaalisuus on muutakin kuin verkkokauppa
Digitaalisuus mahdollistaa asiakaskokemuksen kehittämisen monikanavaisesti. Asiakaskokemuksen näkökulmaa avasi Kuuki Marketing Labissa kaupallisena johtajana toimiva Ville Rantanen. Tänä päivänä älypuhelin on kuluttajan oikea käsi: yrityksistä ja sen tuotteista etsitään tietoa verkossa ja verkko-ostaminen kasvaa. Hyvä asiakaskokemus on vuorovaikutusta fyysisen ja digitaalisen maailman välillä. Asiakkaan kokemus muodostuu kohtaamisista asiakaspolun varrella, markkinoinnista ostoon ja mahdollisesta palautuksesta jälkihoitoon. Asiakaskokemusta kannattaa kehittää johdonmukaisesti, luovasti ja monikanavaisesti ottaen huomioon esimerkiksi kivijalkamyymälän, verkkokaupan ja/tai -sivut sekä sosiaalisen median. (Rantanen 2022.)
Digitaalisuus mahdollistaa monia tapoja vastuullisuuden ja läpinäkyvyyden ilmentämiseen. Voglian toimitusjohtaja Katriina Virtanen avasi esimerkkejä yrityksen digitaalisista ratkaisuista, joiden avulla yritys on etsinyt keinoja tuotteiden laadun ja vastuullisuuden viestimiseen asiakkaalle. Voglia on testannut erilaisia digitaalisia konsepteja, kuten malliston ennakkovarausmallia, vaatevuokrausta verkkokaupassa ja 3D-sovittamista. Esimerkiksi 3D-sovittaminen voisi vähentää palautusten määrää, kun asiakas pääsee kokeilemaan vaatteen istuvuutta digitaalisen avatarin avulla. Kuitenkin monille asiakkaille oman kehon kuvaaminen ja näkeminen aiheuttaa myös negatiivisia tunteita ja näin ratkaisu ei paranna ostokokemusta. (Virtanen 2022.) Näkökulmia muotialan digitaalisuuteen -tilaisuus sai aikaan keskustelua ja kiitosta – ihmisillä on kaipuu myös fyysiseen vuorovaikutukseen, mitä digitaalisuus ei voi korvata.
Kirjoittaja
Mervi Koistinen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana. Hän on ammatiltaan muotoilija (AMK) ja työskentelee visuaalisen viestinnän parissa.
Lähteet
Härkönen, H. 2022. Näkökulmia muotialan digitaalisuuteen. Esitys Helsinki Design Week -tilaisuudessa 7.9.2022.
Rantanen, V. 2022. Näkökulmia muotialan digitaalisuuteen. Esitys Helsinki Design Week -tilaisuudessa 7.9.2022.
Virtanen, K. 2022. Näkökulmia muotialan digitaalisuuteen. Esitys Helsinki Design Week -tilaisuudessa 7.9.2022.
Linkit
Linkki 1. Digital & Sustainable Fashion Showroom -projektisivu. Viitattu 26.10.2022. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/digitalsustainable-fashion-showroom
