Digitalisaatio osana kohti kiertotalouden mukaista suunnittelua

Data ja tiedon jako auttaa siirtymässä kohti kiertotaloutta. Digitaaliset ratkaisut, kuten 3D printtaus, ovat jo olemassa helpottamaan tuotannon tehostamista kohti resurssitehokkaampaa, jätteettömämpää ja ympäristöä vähemmän kuormittavaa maailmaa. VTT:n mukaan digitaaliset työkalut voivat helpottaa resurssitehokkuutta, auttaa materiaalikierron sulussa sekä edesauttaa materiaalin säilymistä kierrossa pidempään (Antikainen & Uusitalo 2018). Kuitenkin se, missä keskimäärin vielä ollaan jäljessä, on edistyneen tietotekniikan ja automatisoituneiden järjestelmien käyttö suunnittelua tukevina työkaluina. Tällaiset työkalut voisivat esimerkiksi edistää kiertotalouden mukaista suunnittelua tai auttaa suunnittelemaan jätteen ulos tuotannosta.

Yleisesti todetaan, että jopa 80 % tuotteen ympäristövaikutuksista syntyy suunnittelijan pöydällä. Ongelma on kuitenkin se, ettei suunnittelijoilla ole usein tarpeeksi tietotaitoa ja osaamista alan alati kehittyessä ja tiedon karttuessa (Karell & Niinimäki 2019, 1002). Tämä pätee myös valittaessa vähemmän ympäristöä kuormittavia materiaaleja, suunniteltaessa vähäjätteisesti, uusiokäytettävästi tai kestävästi korjattavaksi. Suomen ympäristökeskus SYKE:n erikoistutkija Susanna Horn (2022) toteaa tutkimuksien osoittavan, että päätöksentekoa toteutetaan edelleen yhtä lailla niin sanotulla mututuntumalla, kuin tietoon ja dataan perustuen. Suunnittelijalle digitalisaatio voisi tarjota työkaluja, joiden avulla suunnittelutyön vastuullisuutta voitaisiin osin automatisoida.

Kiertotalouden ympyrämalli, jossa suunnittelu on siirretty koko elinkaaren keskiöön. Ympärillä tuotteen elinkaari tuotteen valmistuksesta käyttöön, uudelleenkäyttöön, kierrätykseen ja näin takaisin materiaalituotantoon ja uudelleen tuotteeksi
Kuva 1. Suunnittelijakeskeinen kiertotalous (Ruokamo & Uunimäki 2020, 17)

Digitalisaatio osana kohti vihreää siirtymään

Tekstiilien kentällä kiertotalous on kova sana ja sen ympärille kehittyy koko ajan sitä tukevaa liiketoimintaa.  Esimerkiksi suomalainen SideFlow myy leikkuujäte- ja pakanloppukankaita jälleenmyyntinä yksityisille asiakkaille tai yrityksille (Sideflow oy 2021). Lisäksi kuluttajille näkyvimpiä ovat viimevuosina esille tulleet digitaaliset käytettyjen vaatteiden myyntipaikat, kuten Zadaa -appi (Digital Fabric Oy 2022). Digitalisaatio voidaan nähdä välttämättömänä osana kiertotalouden ekosysteemin rakentamista.

Digitalisaatio ei ole täydellinen, saati lopullinen ratkaisu kestävyysongelmiin, vaan työkalu niiden saavuttamiseen. Digitaalisten työkalujen kasvava käyttö herättää aina kysymyksen näiden työkalujen energiankulutuksen ilmastopäästöistä ja esimerkiksi datanhallinnan sijainnin vaikutuksista päästöjen syntymiseen. Mikäli digitaalisten työkalujen hyödynnystä tullaan kasvattamaan, on näihin kohtiin pakollista puuttua kasvattamalla uusiutuvan energian käyttöä ja vähentää järjestelmien energiaintensiivisyyttä.

Aalto Yliopiston kuratoimassa Finix -hankkeessa tutkitaan datan hallinta- ja säilöntätyökalun LCIM:in hyödynnystä tulevaisuuden elinkaarilaskentatyökaluna, joka helpottaisi tekstiilialan yritysten ja tekijöiden mahdollisuuksia ymmärtää paremmin tuotteidensa vaikutuksia ympäristöön (LCIM-työkalu 2022). LCIM työkalu helpottaa käyttäjäänsä näkemään tuotteensa tuotantopolun kokonaisuutena ja sen ongelmakohtiin on tiedon myötä helpompi vaikuttaa. Tulevaisuudessa osana työkalua oleva elinkaarilaskenta auttaa esimerkiksi suunnittelijaa paikantamaan tuotantoketjun suurimmat ongelmakohdat ympäristön kannalta, mikä helpottaa niiden vähentämistä ja ennakointia. Linkki Finix –hankkeen sivulle.

Kirjoittaja

Mirka Uunimäki työskentelee LAB Ammattikorkeakoulun Teknologia-yksikössä Finix – Sustainable Textile Systems -hankkeessa projektityöntekijänä. Mirkan on erikoistunut vaatesuunnittelun lisäksi tekstiilien elinkaarilaskentaan ja kiertotalousmalleihin.

Lähteet

Antikainen, M. & Uusitalo, T. 2018. Digitalisaatio vauhdittaa kiertotaloutta. VTT. Blogit. Viitattu 3.3.2022. Saatavissa https://www.vttresearch.com/fi/uutiset-ja-tarinat/digitalisaatio-vauhdittaa-kiertotaloutta

Digital Fabric Oy. 2021. Zadaa. Viitattu 3.3.2022. Saatavissa https://zadaa.co/fi/

Horn, S. 2022. SYKE. Why more is not always merrier- What information is really needed for sustainable, circular decision making. Esitys Data4Circularity – Towards a data-driven circular economy in Finland -seminaarissa 16.2.2022

Karell, E. & Niinimäki, K. 2019. Addressing the Dialogue between Design, Sorting and Recycling in a Circular Economy. The Design Journal. Vol. 22 (sup1), 997-1013. Viitattu 3.3.2022. Saatavissa https://doi.org/10.1080/14606925.2019.1595413

LCIM-työkalu. 2022. LABm-ammattikorkeakoulu. Viitattu 3.3.2022. Saatavissa https://lcim.fi/ [vaatii kirjautumisen omalla sähköpostiosoitteella]

Remes, I-M. 2020. Suunnittelijakeskeinen kiertotalous. Teoksessa Ruokamo, A. & Uunimäki, M. 2020. Suunnittelijan opas kiertotalouden mukaiseen vaatesuunnitteluun. Lahti: LAB ammattikorkeakoulu.17. Viitattu 14.3.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-360-1,

Sideflow oy. 2021 Sideflow. Viitattu 3.3.2022. Saatavissa https://sideflow.fi/

Linkit

Linkki 1. Aalto Yliopisto. 2022. FINIX –Research project on sustainable textile systems. Viitattu 3.3.2022 Saatavissa https://finix.aalto.fi/

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.