Emotionaalinen ja sosiaalinen tuki osana maahanmuuttajien koulutusta

Tutkimukset todistavat, että kielen oppimisen ja työharjoittelun lisäksi emotionaalinen ja sosiaalinen tuki on tärkeä maahanmuuttajille, koska se tuo osallisuutta ja luo sosiaalistumisen mahdollisuuksia (Intke-Hernandez 2020, 76). Sellaista tukea voi saada sekä läheisessä että etäisemmässä vuorovaikutuksessa. Tueksi lasketaan myös tiedon hankkiminen ja jakaminen. Kun henkilö kokee itsensä tarpeelliseksi ja tärkeäksi, hän rohkaistuu mukaan erilaisiin tilanteisiin, joissa pääsee käyttämään opittua. (Intke-Hernandez 2020, 77–78.)

Keväällä 2022 Lahden OSKE LAB -hankkeen (LAB 2022) voimin toteutettiin Hybridillä koulutukseen ja työelämään -kurssi, jonka aikana ohjattiin kolmeatoista maahan muuttanutta eri-ikäistä naista TE-toimiston ja Lahden kuntakokeilun omavalmentajien avulla. Lyhyt kurssi ei sisältänyt varsinaisesti suomen kielen opiskelua, vaan sen tavoitteena oli tukea henkilöitä heidän hakeutuessaan opiskelemaan tai työllistymään kotoutumiskoulutuksen päättyessä.

Kuva 1. Vuorovaikutus, olipa se lyhytkestoista tai jatkuvaa, on tärkeää osallisuuden luomiseksi. (naassomz1 2021) 

Kurssin sisältö suunniteltiin käyttämällä erityyppisiä tehtäviä osallistujien kokemuksien rikastuttamiseksi. Tehtävissä huomioitiin kurssilaisten moninaisuus: jokainen sai valita itselle sopivimmat tai kiinnostavimmat kohteet. Idea perustui The Douglas Fir Groupin (2016, 30) väitteeseen, ettei ole olemassa kahta ihmistä, edes samassa luokkahuoneessa, jotka kokevat kielen täsmälleen samoin sosiaalisin kontekstein tai ratko kielenkäytön ongelmia täsmälleen samalla tavalla.  

Kuuden tapaamisen aikana pyrittiin kehittämään taitoja, joita osallistujat tarvitsevat jatkossa ammattikorkeakouluopinnoissa ja työskenneltäessä digiympäristössä. Sekä lähi- että etätapaamisissa kurssilaiset saivat mahdollisuutta kokeilla LAB-ammattikorkeakoulun Moodlea, näin he tutustuivat uuteen toimintaympäristöön, laajensivat osaamistaan ja saivat tietoa, miten korkeakouluopinnot järjestetään Suomessa. Moodle-oppimisympäristön lisäksi kurssilla käsiteltiin ammattikorkeakouluun ja opiskeluun liittyviä aiheita, kuten esimerkiksi haku ammattikorkeakouluun, valintakoe ja kurssikuvauksien lukeminen. Työelämään pääsyä tuettiin luomalla LinkedIn-profiileja ja keskustelemalla oman osaamisen tunnistamisesta. Pyrittiin myös vaikuttamaan osallistujien motivaatioon.

“Tarpeellista tietoa ilman tarpeettomia sanoja” 

Kurssilaisilta kerättiin palautetta Webropol-palautelomakkeella. Lisäksi kaksi naista antoi suullista palautetta kurssista kotoutumiskoulutuksensa ohjaajalle. Osallistuminen kurssille oli vapaaehtoista, silti kouluttajille merkittävää oli, että palautteissa nousi vahvasti esiin motivaation ylläpitäminen ja jopa vahvistuminen:

“Pari opiskelijaa kehui kovasti valmennustasi ‒ he aikovat hakeutua korkeakouluopintoihin valmentavaan koulutukseen syyskaudella. Toinen kertoi, että sinun ansiostasi hänen itsetuntonsa nousi ja hän sai lisää uskoa omiin kykyihinsä.”

“Oli tosi tärkeää saada myös moraalista tukea pätevältä, positiiviselta ja samalla realistiselta opettajalta!”

Palautekyselyyn vastaajien mielestä kurssi on tuonut heille jotain uutta. Mielenkiintoisimpina pidettiin kurssin aiheita, jotka liittyivät ammattikorkeakouluun ja opiskeluun.

“Opin paljon hyödyllistä tietoa, ei vain itse oppilaitoksesta, vaan myös ammattikorkeakouluun pääsemisestä.”

Kaikki osallistujat suosittelisivat kurssia tuttavalle tai ystävälle. Suurin osa vastaajista kertoi kurssin tukevan heidän kotoutumistaan ja omaa polkua kohti työelämää.

Lahden OSKE LAB pyrkii jatkossakin vastaamaan korkeakoulutukseen hakeutuvien maahan muuttaneiden tarpeisiin. Hybridillä koulutukseen ja työelämään -kurssi on tarkoitus toteuttaa uudestaan syksyllä 2022 yhteistyössä omavalmentajien kanssa.  

Kirjoittaja

Mariia Baliasina on kieltenopettaja, joka työskentelee TKI-asiantuntijana Lahden OSKE LAB- ja GLOBDIVES-hankkeissa LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä.

Lähteet

Intke-Hernandez, M. 2020. Maahanmuuttajaäitien arjen kielitarinat: Etnografinen tutkimus kieliyhteisöön sosiaalistumisesta. Väitöskirja. Helsingin yliopisto. Helsinki. Viitattu 20.6.2022. Saatavissa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/321636

LAB. 2022. Lahden OSKE LAB. Hanke. Viitattu 16.6.2022. Saatavissa https://lab.fi/fi/oske-lab

naassomz1. 2021. Azevedo, N. Ihmiset, opiskelijat, yliopisto. Pixabay. Viitattu 21.6.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/ihmiset-opiskelijat-yliopisto-6027028/

The Douglas Fir Group. 2016. A Transdisciplinary Framework for SLA in a Multilingual World. The Modern Language Journal,100, Supplement (2016), 19–47.