Empatia lasten kiusaamisen ennaltaehkäisyn välineenä

Lasten ja nuorten keskinäinen kiusaaminen on muuttunut entistä fyysisemmäksi (Päijät-Hämeen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2018). Pienten lasten parissa fyysinen kiusaaminen voi olla esimerkiksi lyömistä, tavaroiden viemistä ja tavaroiden heittelyä (Kirves & Stoor-Grenner 2011). Tätä harvoin mielletään kiusaamiseksi, mikä ehkä selittää, miksi se on niin vähän tutkittu aihe.

Vuonna 2015 tehdyn tutkimuksen mukaan päiväkoti-ikäisistä 3–6-vuotiaista lapsista yli 12 prosenttia oli yhteydessä kiusaamisilmiöön ollen joko kiusaajan tai kiusattuna olevan asemassa (Repo 2015). Kiusaamista siis tapahtuu jo päiväkodissa, ja kouluissa tämä ilmiö on ollut esillä pitkään.

Toiminnallisen opinnäytetyön (Koskinen et al. 2021) aiheena oli lapsen empaattinen kohtaaminen kiusaamisen ennaltaehkäisyn menetelmänä varhaiskasvatuksessa. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Asikkalassa sijaitseva Vehmiksen päiväkoti, ja tuloksena syntyi opas päiväkodin työntekijöiden käyttöön.

Aihe oli hyvin ajankohtainen. Uutisotsikoissa pyöri keväällä 2021 ihmisiä järkyttänyt Koskelan teinisurma, jossa koulukiusaamisteema oli vahvasti läsnä. Tapaus osoitti, mihin kiusaaminen voi pahimmillaan johtaa.

Kiusaamisilmiö varhaiskasvatuksessa

Kiusaamista voidaan ennaltaehkäistä jo päiväkoti-ikäisten lasten parissa. Tärkeää on aikuisen sensitiivinen käytös, jossa reagoidaan lapselle merkityksellä tavalla hänen viesteihinsä (Repo 2015).

Empatia on kykyä ymmärtää toisen ihmisen tunnetiloja ja asettua hänen asemaansa (Aaltola & Keto 2018), ja empatia onkin keskeinen apukeino kiusaamisen ennaltaehkäisyssä (Koskinen et al. 2021). 

Kiusaamista tulisi tutkia varhaiskasvatuksessa laajemmin. Myös keinoja ennaltaehkäisyyn tulisi tutkia monipuolisemmin. Varhaiskasvatuksen olisi hyvä kehittää kansainvälisesti yhtenäinen dokumentointitapa, jolla havainnoida ja puuttua jo varhaisiin kiusaamisilmiöihin.

Vinkkejä positiivisen pedagogiikan pohjalta

Lapsi voidaan eri arkipäivän tilanteissa kohdata empaattisella tavalla. Etenkin kiusaamistilanteissa on tärkeää se, miten aikuinen toimintaan reagoi, sillä lapset mallintavat aikuisen käyttäytymistä. Mallioppimisen kautta on mahdollista opettaa lapselle myönteistä käyttäytymistä (Aronen & Sorsa 2018). Aikuisten tuottama vuorovaikutus antaa lapselle mallin esimerkiksi siitä, miten toisia kohdataan (Viitala 2014, Marjamäki ym. 2015 mukaan, 67). 

Kuva 2. Pienten lasten kiusaaminen voi olla esimerkiksi leikistä pois sulkemista, haukkumista tai lyömistä. (Cherylholt 2015) 

Positiivinen pedagogiikka keskittyy oppimiseen positiivisesta, vahvuusperustaisesta näkökulmasta (Ojanen 2014). Siihen kuuluu positiivinen kohtaaminen ja aikuisen aito halu ymmärtää lasta ja hänen tunteitaan. Positiivisen pedagogiikan käyttö varhaiskasvatuksen arjessa voi parhaimmillaan syventää aikuisen ja lapsen suhdetta sekä vaikuttaa koko työyhteisön hyvinvointiin. (Leskisenoja 2019.)

Myös opinnäytetyön tuloksena syntyneessä oppaassa tuodaan esiin positiivista pedagogiikkaa käytännönläheisesti. Kieltämisen ja torumisen sijaan keskitytään ratkaisukeskeiseen ja positiiviseen toimintaan. Esimerkiksi lapsen sairastuessa tai loukkaantuessa aikuinen voi omalla rauhallisuudellaan vaikuttaa lapsen tunnereaktioon. Myötätuntoinen käyttäytyminen, kuten lämmin silittäminen tai syliin ottaminen, osoittaa lapselle, että hän on tullut kuulluksi ja hänen tarpeitaan huomioidaan.

Lähteet

Aaltola, E. & Keto, S. 2018. Empatia. Myötäelämisen tiede. Helsinki: Into Kustannus Oy. E-kirja.

Aronen, E. & Sorsa, J. 2018.  Vanhemmuustaitojen ohjauksen teoreettinen tausta, työskentelyote ja menetelmät. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim.

Kirves, L & Stoor-Grenner, M. 2011. Kiusaavatko pienetkin lapset. Mannerheimin lastensuojeluliitto.

Koskinen, S., Lindroth, A. & Nikulainen, M. 2021. Kiusaamisen ennaltaehkäisy varhaiskasvatuksessa – Opas päiväkoti Vehmiksen varhaiskasvattajille lapsen empaattisesta kohtaamisesta. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Lahti. [Viitattu 15.9.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021091517781

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma − Päijät-Häme. 2018−2021.Leskisenoja, E. 2019. Positiivinen pedagogiikka varhaiskasvatuksessa – Toteuta käytännössä. Jyväskylä: PS-kustannus.

Marjamäki, E., Kosonen, S., Törrönen, S. & Hanukkala, M. 2015. Lapsen mieli – Mielenterveystaitoja varhaiskasvatukseen ja neuvolaan. Suomen Mielenterveysseura. Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy.

Ojanen, M. 2014. Positiivinen psykologia. Helsinki: Edita.

---