Erityisesti muutostilanteiden johtamisessa korostuu työhyvinvoinnin merkitys. Esihenkilötyöllä pyritään kannustamaan ja motivoimaan työntekijöitä parhaaseen tulokseen. Esihenkilön on tärkeä osata kuunnella ja kohdata työntekijöitään tasapuolisesti sekä toimia johdonmukaisesti. Työntekijät tarvitsevat luotettavan ja tukea antavan esihenkilön. (Manka & Manka 2023, 54.) Dufvan & Rekolan (2023, 28–29) mukaan tulevaisuuden esihenkilötyössä on huomioitava muutostilanteessa erityisesti työntekijöiden tukeminen ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen.
Romppanen ja Saarinen (2024) keräsivät opinnäytetyössään esihenkilöiden kokemuksia työhyvinvoinnista muutostilanteissa teemahaastattelulla. Työ tehtiin toimeksiantona LAB-ammattikorkeakoululle ja kansalliselle hankkeelle nimeltään Yritysten vihreä siirtymä, muutoskyvykkyys ja digitalisaatio. Keskeiset käsitteet olivat työhyvinvointi työntekijän ja esihenkilön näkökulmista muutoksessa.
Tutkimuksellisen kehittämistyön tulosten mukaan muutostilanteessa korostuvat esihenkilön viestinnän taidot. Viestinnän henkilökunnalle tulee olla avointa ja selkeää. Esihenkilöt kokevat tärkeänä osallistaa henkilökunta muutoksen suunnitteluun ja toteutukseen eli sitouttaa henkilökunta muutokseen mukaan. Esihenkilön on tunnettava työntekijöidensä kyvykkyydet ja tarjottava heille työtehtäviä muutoksessa sen mukaisesti. Esihenkilön tulee osata kohdata ja tukea henkilökuntaa muutostilanteessa yksilöllisesti. Nuori ja uusi työntekijä tarvitsee enemmän tukea. Alaisten määrä vaikuttaa siihen miten paljon esihenkilö pystyy tukea antamaan. Työyhteisön tukemisennähtiin olevan olennaisesti yhteydessä henkilöstön työhyvinvointiin niin yksilöinä kuin työyhteisönä. (Romppanen & Saarinen 2024).
Avoimen viestinnän merkitys muutoksessa
Laurilan (2017, 200) väitöstutkimuksen mukaan avoin ja vuorovaikutuksellinen, dialoginen viestintä eli osallistava muutosjohtaminen,sitouttaa alaiset muutokseen. Se lisää työntekijöiden motivaatiota, työn mielekkyyttä ja vähentää muutosvastarintaa. Viestinnän tulee olla hyvin toimivaa organisaation johtotasolta esihenkilöille ja työntekijöille, kaikilla organisaation tasoilla.
Työntekijät tarvitsevat tukea esihenkilöltä muutostilanteessa. Organisaation johdon on välitettävä työntekijöistään aidosti ja kehitettävä työhyvinvointia muutostilanteessa. Henkilöstö työtyytyväisyys huomioidaan sitouttamalla ja motivoimalla heitä muutoksessa. (Vänskä 2022, 136, 156.) Henkilökunnalle annettu tuki vaikuttaa työhyvinvointiin ja sitoutumiseen muutostilanteessa. (Mölsä ym. 2023, 227,231). Tutkimuksen mukaan työhyvinvointia lisääviä tekijöitä ovat oman työn vaikuttamismahdollisuudet, palauteen saaminen, hyvät sosiaaliset suhteet ja sopiva määrä haasteita (Vänskä 2022, 155).
Esihenkilön johtamistaidoilla on vaikutusta työntekijöiden työhyvinvointiin ja muutokseen sitoutumiseen. Nämä asiat vaikuttavat siihen, miten organisaatio onnistuu muutoksessa.
Kirjoittajat
Kaisu Romppanen valmistuu tulevaisuuden johtaja sosiaali- ja terveysalalla YAMK -tutkintokoulutuksesta LAB-ammattikorkeakoulusta.
Anne Suikkanen toimii LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä lehtorina.
Lähteet
Dufva, M. & Rekola, S. 2023. Megatrendit 2023. Ymmärrystä yllätysten aikaan. Sitran selvityksiä 224. Viitattu 8.1.2024. Saatavissa https://www.sitra.fi/app/uploads/2023/01/sitra_megatrendit-2023_ymmarrysta-yllatysten-aikaan.pdf
Laurila, M. 2017. Me ollaan kaikki samassa veneessä ja soudetaan yhdessä samaan suuntaan. Esimiesten ja henkilöstön käsityksiä hyvästä muutosjohtajuudesta. Väitöskirja. Vaasan yliopisto. Viitattu 16.3.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-772-9
Manka, M-L. & Manka, M. 2023. Työhyvinvointi. 3.uudistettu painos. Helsinki: Alma Talent.
Mölsä, E., Salmirinne, T., Herttalampi, M. & Feldt, T. 2023. Muutosvoimavarojen yhteydet henkilöstön työhyvinvointiin sekä työpaikan ja alanvaihtoaikeisiin terveysalan organisaation muutosprosessissa. Artikkeli. Työelämän tutkimus. Vol. 21 Nro 2 (2023). Viitattu 17.3.2024. Saatavissa https://doi.org/10.37455/tt.120953
Romppanen, K. & Saarinen, S. 2024. Työhyvinvoinnin johtaminen muutoksessa – menetelmiä ja työkaluja esihenkilöille. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 24.4.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404237455
Vänskä, M. 2022. Työhyvinvointi ja sen kehittäminen julkisessa organisaatiossa. Johtamisen ja talouden tiedekunta. Väitöskirja. Vaasan yliopisto. Viitattu 3.2.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-395-018-4
