Euroopan kulttuuriperintöreitit tarjoavat ikkunan Euroopan historiaan, kulttuuriin ja taiteeseen. Ne juhlistavat Euroopan monimuotoisuutta ja yhteistä perintöämme, sisältäen muinaisia kauppateitä, uskonnollisia pyhiinvaelluksia ja historiallisia henkilöitä. Geoparkit tuovat esiin maapallon ja kulttuurien muotoutumisen tarinoita, yhdistäen geologisen perinnön suojelun, koulutuksen ja kestävän kehityksen. Geoparkit tarjoaisivatkin ainutlaatuisen näkökulman myös Euroopan kulttuurireittien verkostoon.
Kulttuuriperintöreiteistä on moneksi
Vuodesta 1987 lähtien, Euroopan neuvoston aloitteesta, Euroopan kulttuuriperintöreitit ovat tuoneet esiin Euroopan maiden ja kulttuurien monimuotoisuuden yhdistäen menneisyyden nykypäivään. Reittejä teemoittavat muun muassa hansakauppa, sadut, puutarhat ja viini. Ne edistävät kestävää matkailua ja kulttuurienvälistä ymmärrystä, kannustaen pohtimaan menneisyyttämme ja sen merkitystä tulevaisuudellemme. Suomessa näitä reittejä on Alvar Aalto -reitti ja Rautaesiripun pyöräilyreitti. Myös Pyhän Olavin reitti poikkeaa Suomen puolelle. (Council of Europe 2024.)
Geoparkien kotikentällä
Geoparkit, UNESCO:n määrittelemät maantieteelliset alueet, ovat täynnä kansainvälisesti merkittäviä geologisia ihmeitä. Ne eivät ainoastaan suojele luonnonperintöä, vaan myös edistävät kestävää kehitystä ja koulutusta. Suomessa on neljä geoparkia, joista yksi Päijät-Hämeessä ja toinen Etelä-Karjalassa – LABin kotikentällä siis. (UNESCO 2024; Geoparks Finland Network 2024.)
Päijät-Hämeessä sijaitseva Salpausselkä Geopark kattaa geologisesti merkittävän perintökohdealueen. Etelä-Karjalassa Saimaa Geopark esittelee geologisia tarinoita Saimaan laajasta järvialueesta, jonka monimuotoinen ja ikivanha kallioperä on muokkautunut jääkausien kuluessa. Nämä geoparkit eivät ainoastaan suojele geologisia ihmeitä, vaan ne myös edistävät kestävää matkailua, kulttuuriperinnön säilyttämistä ja paikallisyhteisöjen hyvinvointia. Geoparkit tarjoavat mahdollisuuden tutustua syvällisemmin Suomen ainutlaatuiseen luontoon ja kulttuuriin, opettaen samalla kestävän kehityksen periaatteita ja luonnon monimuotoisuuden tärkeyttä. LAB onkin ollut aktiivisesti mukana niin Saimaa kuin Salpausselkä Geoparkinkin kehittämisessä ja kansallisessa geopark-verkostossa. (Geoparks Finland Network 2024.)
![[Alt-teksti: näköalapaikka metsän keskellä, kaukana siintää järvenselkä.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2024/03/222_2024_Geoparkit-monimuotoistamaan-Euroopan-kulttuuriperintoreitteja-1024x509.jpg)
Geoparkista kulttuurireitiksi
Seuraava askel tässä kehittämisprosessissa voisikin olla geoparkin yhdistäminen Euroopan kulttuuriperintöreitin statuksen alle. Näin tuotaisiin kulttuurireitteihinkin aivan uudenlaista näkökulmaa samalla edistäen alueiden matkailua ja yhteisöllisyyttä ei vain Suomessa, vaan muissakin EU-maissa. Aihe tarjoaisi myös mielekkään mahdollisuuden opiskelijoille syventyä kestävän matkailun ja kansainvälisen yhteistyön monialaiseen maailmaan. Tämä valmistaisi heitä tulevaisuuden urille kulttuuriperinnön, matkailun ja suojelun parissa kehittäen samalla kriittistä ajattelua ja ongelmanratkaisutaitoja.
Kirjoittaja
Johanna Heinonen on lehtori ja TKI-asiantuntija LAB-ammattikorkeakoulussa. Hän on ollut mukana kulttuuriperintöreittien parissa siitä lähtien, kun Suomi liittyi ohjelmaan vuonna 2018, ja haluaisi rakentaa reitin geoparkien ympärille.
Lähteet
Council of Europe. 2024. Cultural Routes of the Council of Europe programme. Viitattu 1.3.2024. Saatavissa https://www.coe.int/en/web/cultural-routes
Geoparks Finland Network. 2024. Suomen Geopark-alueet. Viitattu 1.3.2024. Saatavissa https://geoparksfinland.fi/
UNESCO. 2024. UNESCO Global Geoparks. Viitattu 1.3.2024. Saatavissa https://www.unesco.org/en/iggp/geoparks/about
VisitLahti. 2021. Asikkalan aurinkovuori. Lahti Regionin kuvapankki. Viitattu 1.3.2024. Saatavissa https://visitlahti.kuvat.fi/kuvat/LUONTO+-+NATURE/LUONTON%C3%84HT%C3%84VYYDET+%E2%80%93+NATURAL+SCENERY/
