Hyvä harjoittelukokemus mahdollistuu palvelumuotoiluajattelun avulla

Opiskelijoille työharjoittelukokemus on tärkeä osa oppimista ja työelämään kiinnittymistä. Harjoittelujen avulla sote-alan tulevat hoitajat pääsevät jo opiskeluaikana näkemään aitiopaikalta tulevia työpaikkojaan. Harjoittelut tarjoavat myös työyhteisöille mahdollisuuksia osoittaa, että meille kannattaa tulla töihin. Parhaimmillaan harjoittelukokemukset lisäävät sekä sote-alan pito- että vetovoimaa. Erityisesti tämä korostuu, kun puhutaan maahanmuuttajataustaisista opiskelijoista ja heidän työpaikoilla tapahtuvasta oppimisesta.

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen, Koulutuskeskus Salpauksen ja LAB-ammattikorkeakoulun yhteisen Elma 2.0 -hankkeessa (LAB 2024) etsitään palvelumuotoilun keinoin ratkaisuja sote-alan työvoimapulaan esimerkiksi nostamalla esiin maahanmuuttajataustaisten hoitajaopiskelijoiden harjoittelukokemuksia. Palvelumuotoilun yhtenä tavoitteena on luoda palvelukokemuksia, jollaisena harjoittelukokemus voidaan myös nähdä. Palvelukokemus muodostuu asiakkaan (tässä tapauksessa opiskelijan) ja palvelun tarjoajan (tässä työpaikkaohjaajan ja koko työyhteisön) välisestä vuorovaikutuksesta eri kanavissa ja kohtaamispisteissä. Henkilökohtaista vuorovaikutusta tapahtuu eri vaiheissa, ja erityisesti alku- ja loppuhetket ovat tärkeitä. (Hartikainen 2022.)

Elma 2.0 -hankkeessa on kerätty maahanmuuttajataustaisten hoiva-avustaja-, lähihoitaja- ja sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemuksia työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta eli harjoitteluista. Opiskelijoiden huonot kokemukset liittyvät usein vuorovaikutuksen toimimattomuuteen ja siihen, että ei ole tultu kohdatuksi toivotulla tavalla.

Hyvä harjoittelukokemus syntyy vuorovaikutuksessa

Tiivis yhteistyö opiskelijan, ohjaavan opettajan ja työelämän ohjaajan välillä on keskeistä onnistuneen harjoittelukokemuksen luomisessa. Tämä auttaa opiskelijaa tuntemaan itsensä arvostetuksi ja osaksi tiimiä, mikä lisää motivaatiota työllistyä sote-alalle. (Tiainen & Sara-Aho 2023.)

Teuhon ym. (2023) mukaan opiskelijoiden kielteiset harjoittelukokemukset liittyivät ohjauksen järjestämiseen, ohjaajan asenteisiin ja ohjaustaitoihin. Työyhteisön ilmapiirin, ohjaajan motivoituneisuuden ja sääntöjen selkeyden koettiin vaikuttavan merkittävästi harjoittelukokemukseen. Hyvä työyhteisö kohtelee opiskelijaa hyvin ja arvostavasti, ottaen hänet osaksi työyhteisöä.

Sote-alan työpaikoilla oppimiskokemukset muodostuvat erilaisista vuorovaikutustilanteista, kuten ohjauksesta, perehdytyksestä sekä ohjauksen ja tuen ohjeistuksista ja käytännöistä. Harjoittelukokemuksen onnistumiseksi on tärkeää, että opettajan, työpaikkaohjaajan ja opiskelijan välinen vuorovaikutus on vastavuoroista. (Mäkinen 2024.) Ohjauksessa substanssiosaamisen edistämisen rinnalla yhtä tärkeää on keskittyä motivointiin, kannustukseen ja dialogiin. Hyvällä ohjauksella tuetaan opiskelijan oppimista, hyvinvointia ja turvallisuutta, joiden tärkeys korostuu monikulttuurisessa työelämässä. (Suokas 2024.)

Harjoittelukokemus on aina henkilökohtainen

Opiskelijan harjoittelukokemukseen vaikuttavat aiemmat kokemukset, itse koetut ja muilta kuullut, toiveet, mielikuva harjoittelupaikasta, vastaanotto, perehdytys, erilaiset kohtaamiset, tulkinnat, koetut tunteet, palautteen anto sekä arviointi. Kokemus on aina yksilöllinen, mutta samalla vahvasti muihin ihmisiin liittyvä. Sosiaaliset tekijät vaikuttavat opiskelijan tunnetilaan ja kokemukseen joko positiivisesti tai negatiivisesti.

Työpaikkaohjaaja, opettaja ja kollega voivat auttaa opiskelijaa saamaan hyvän ja onnistuneen kokemuksen. Opiskelija voi olla juuri se kaivattu tulevaisuuden työkaveri. Hyvä harjoittelukokemus vahvistaakin koko sote-alan veto- ja pitovoimaa. Paikkoihin, joissa opiskelijat kohdataan oikealla asenteella, halutaan tulla töihin.

Lähteet

LAB. 2024. Elma 2.0 – Kohtaantojen rakentaminen monikulttuuristuvalla sosiaali- ja terveysalalla. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 9.12.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/elma2

Mäkinen, M. 2024. Opiskelijoiden välisellä yhteiskehittämisellä kohti parempaa sote-kokemusta. LAB Pro. Viitattu 5.12.2024. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/opiskelijoiden-valisella-yhteiskehittamisella-kohti-parempaa-sote-kokemusta/

Suokas, M. 2024.Moniammatillisilla työpajoilla luodaan inhimillistä toimintakulttuuria sote-alalle. LAB Focus. Viitattu 5.12.2024. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/moniammatillisilla-tyopajoilla-luodaan-inhimillista-toimintakulttuuria-sote-alalle/

Teuho, S., Roto, H., Suolonen, T. & Vikberg-Aaltonen, P. 2017. Terveysalan opiskelijoiden kielteiset kokemukset harjoittelun aikana. Tutkiva Hoitotyö 15:1, 10–17. Viitattu 5.12.2024.  Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/134385/Teuho_Roto_Sulonen_Vikberg-Aaltonen_Sankelo.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Tiainen, I. & Sara-Aho, A. 2023. Harjoittelukokemukset hyvinvointialalla vaikuttavat työllistymishalukkuuteen. LAB Focus. Viitattu 5.12.2024. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/harjoittelukokemukset-hyvinvointialalla-vaikuttavat-tyollistymishalukkuuteen/