Tekoälyn käyttö on lisääntynyt maailmalla tekstiili- ja muotialalla, mutta Suomessa kehitys on hitaampaa. Suomessa tekoälyn käytön määrässä on paljon eroja eri yritysten välillä. Vaikka osassa suomalaisista yrityksistä tekoäly on jo otettu vahvasti käyttöön, kokevat tekstiili- ja muotialalla toimivat suunnittelijat tarvetta lisäkoulutukselle.
Santonen (2026) tarkasteli opinnäytetyössään, kuinka tekoälyä voidaan hyödyntää osana suunnittelijan työtä. Tutkimuksen keskiössä oli selvittää, kuinka eri yrityksissä tekoälyä on otettu käyttöön tai onko sitä hyödynnetty vielä ollenkaan. Tutkimuksessa haastateltiin seitsemää suunnittelijaa, jotka työskentelevät tekstiili- ja muotialan keskisuurissa tai suurissa yrityksissä. Haastattelujen tarkoituksena oli kartoittaa alan tilannetta yleisesti ja ymmärtää tekoälyn hyödyntämistä osana suunnitteluprosessia.
Vuonna 2025 38 prosenttia suomalaisista yrityksistä käytti tekoälyteknologioita (Tilastokeskus 2025). Tämä tarkoittaa yli kolmasosaa Suomen yrityksistä. Vaikka tekoälyn käyttömahdollisuudet ovat alkaneet kiinnostaa myös suomalaisia toimijoita, eivät kaikki yritykset tarjoa tekoälysovelluksia työntekijöilleen. Tekoälyn käyttökustannukset huolettavat yrityksiä, vaikka tarjolla on useita erihintaisia vaihtoehtoja (Brodsky 2026). Vaikka tekoälyn käytöllä voidaan lisätä työn tuottavuutta ja nopeuttaa prosesseja, ei tekoälysovelluksien käyttö ole yrityksille ilmaista. Tämä voi vaikuttaa tekoälyn käyttöönottoon myös suomalaisissa yrityksissä.
Tekoälyn tulevaisuus tekstiili- ja muotialalla
Haastatteluiden perusteella tekoälyn käytöstä on positiivinen kuva tekstiili- ja muotialalla työskentelevien suunnittelijoiden keskuudessa. Vaikka tekoäly voikin poistaa tulevaisuudessa erityisesti junioritason työpaikkoja, suomalaiset suunnittelijat kokevat, ettei tekoäly uhkaa heidän työnkuvaansa. He näkevät tekoälyn yleistyvänä työkaluna, joka voi tulevaisuudessa poistaa manuaalisia vaiheita suunnitteluprosessista ja nopeuttaa luovan työskentelyn aloitusta. (Santonen 2026, 39.)
Tehokkuuden parantumisen lisäksi tekoälyyn liittyy kuitenkin myös varjopuolia. Tutkimukseen haastatellut suunnittelijat nostivat esiin olevansa tietoisia tekoälyn eettisyyteen, energiankulutukseen ja ympäristöön liittyvistä ongelmista (Santonen 2026, 37). Suunnittelijat halusivat pyrkiä tekoälyn käytössä vastuullisuuteen ja järkeviin valintoihin. Jotta tekoälyn käyttö olisi vastuullista, pitää prosessissa pyrkiä tekemään luotettavia ja ihmisoikeuksia kunnioittavia päätöksiä sekä olemaan läpinäkyvä prosessin kulusta (LUT-yliopisto).
Myös ympäristöhaitat nousivat haastatteluissa esiin. Esimerkiksi keskustelu tekoälysovellus ChatGPT:n kanssa voi kuluttaa jopa pienen kiukaan verran sähköä, eli parituhatta wattia käyttökertaa kohden (Ali-Hokka 2026). Tämä tarkoittaa sitä, että suunnittelija voi huomaamattaan kuluttaa suuria määriä energiaa tekoälyä käyttäessään. Energiankulutuksen määrää on vaikea mitata itse, ja tämän takia tekoälyä pyritään käyttämään vain harkiten suunnitteluprosessin aikana. Suunnittelijat painottivat, että he pyrkivät prosessissaan minimoimaan turhia käyttökertoja energian säästämiseksi (Santonen 2026, 37).
Tulevaisuudessa tekoäly voi olla loistava työkalu etenkin suunnitteluprosessin alkuvaiheessa, mutta mitä pidemmälle prosessia edetään, sen vähemmän tekoälyllä nähdään roolia suunnittelutyössä. Etenkin alussa inspiraation keräämisessä tekoälyä voidaan käyttää inspiraatiokuvien luomiseen, ideoiden kokoamiseen sekä mielenkiintoisten tuotteiden etsimiseen (Santonen 2026, 35–36).
Myös suunnitteluohjelmissa on nykyään käytössä useita erilaisia tekoälytyökaluja. Suunnittelijat näkevät näiden tekoälyintegraatioiden lisääntyvän jo käytössä olevissa suunnittelusovelluksissa, mikä voi parantaa ja nopeuttaa suunnittelutyön tehokkuutta. Vaikka tekoälyllä voidaan tehdä helposti itsenäisiä kokeiluja, suunnittelijat kokevat tarvitsevansa lisäkoulutusta sen käyttöön myös tulevaisuudessa. Tähän toivottiin omien kokeilujen lisäksi panosta myös työnantajien puolelta. (Santonen 2026, 35.)
Suomalaiset suunnittelijat näkevät tekoälyn käytössä paljon potentiaalia, kunhan tekoälyä käytetään vastuullisesti. Tekoälyn täyden potentiaalin hyödyntäminen edellyttääkin harkittuja valintoja, lisäkoulutusta ja työnantajien aktiivista roolia. Kun tekoäly nähdään tietoisesti suunnittelijan työkaluna eikä korvaajana, se voi muodostua merkittäväksi osaksi alan kestävää ja osaamista vahvistavaa tulevaisuutta.
Kirjoittajat
Saga Santonen on vuonna 2026 valmistuva puettavan muotoilun opiskelija LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutista. Hän on sosiaalisen median markkinoinnin asiantuntija ja on kiinnostunut tekoälyn mahdollisuuksista tekstiili- ja muotialalla sekä luovassa prosessissa.
Annariina Ruokamo työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutissa TKI-asiantuntijana ja puettavan muotoilun sivutoimisena opettajana. Hän on keskittynyt erityisesti tekstiili- ja vaatealan kiertotaloutta koskeviin hankkeisiin.
Lähteet
Ali-Hokka, H. 2026. Keskustelu tekoälyn kanssa vie jopa pienen kiukaan verran sähköä – tekoälystä tulossa iso riippakivi ilmastolle. Yle Uutiset 29.1.2026. Viitattu 27.04.2026. Saatavissa https://yle.fi/a/74-20206092
Brodsky, S. 2026. The hidden costs of AI: How generative models are reshaping corporate budgets. IBM Think. Viitattu 23.04.2026. Saatavissa https://www.ibm.com/think/insights/ai-economics-compute-cost
Design Council. 2026. The Double Diamond. Viitattu 27.04.2026. Saatavissa https://www.designcouncil.org.uk/our-resources/the-double-diamond/
LUT-yliopisto. 2024. Mitä on vastuullinen tekoäly? – LUT tutkii ja kehittää eettisiä ja tehokkaita ratkaisuja. Viitattu 27.4.2026. Saatavissa https://www.lut.fi/fi/artikkelit/mita-vastuullinen-tekoaly-lut-tutkii-ja-kehittaa-eettisia-ja-tehokkaita-ratkaisuja
Santonen, S. 2026. Tekoälyn käyttö osana vaatesuunnitteluprosessia Suomessa. Viitattu 22.04.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202605049250
Tilastokeskus. 2025. Tekoälyteknologioita käytti 38 % yrityksistä vuonna 2025. Viitattu 23.04.2026. Saatavissa https://stat.fi/fi/julkaisu/cm1hnps701dbm07w59uo0jw6u
