Tampereen yliopiston liikenteen tutkimuskeskus Vernessä kestävän liikenteen teemoja on tutkittu jo 15 vuoden ajan. Toukokuinen Tutkitulla tiedolla kohti kestävämpää liikenne- ja kuljetusjärjestelmää -tilaisuus tarjosi ajankohtaisen läpileikkauksen henkilö- ja tavaraliikenteen kehitykseen ja tulevaisuuden liikennesuunnitteluun.
Asiantuntijapuheenvuoroissa painottui kompleksisuuden aika, jota elämme. Tulevaisuuden liikennesuunnittelussa korostuukin eräänlainen jännitteisyys, jossa tahtotila ja todellisuus ovat usein törmäyskurssilla. Kestävän liikenteen kehittämiseksi tarvitsemme systeemistä muutosta, mutta liikenne on tulenarka aihe, jossa paitsi kehitetään elinvoimaa ja mahdollistetaan liikkuminen, myös kilpaillaan äänestäjien suosiosta (Attard 2026).
Liikenteen kehittäminen on arvovalintoja
Attard (2026) pohti puheenvuorossaan, että haasteita pyritään ratkaisemaan teknologiakeskisesti, mutta todellinen muutos riippuu kuitenkin ihmisten käyttäytymisestä. Hänen mukaansa tulisi pohtia, kenelle liikennejärjestelmää rakennetaan: autoille vai ihmisille, tai toteutetaanko asukkaiden ja käyttäjien toiveet vai tarpeet? Teknologia ei yksinään tarjoa ratkaisua. Sähköistyminenkin on edennyt toivottua hitaammin, ja siksi päätöksenteosta tarvitaan ajuria.
Liikenteellä ja liikkumisella on merkittävä rooli kuntalaisten arjessa ja alueellisen elinvoiman tekijänä. Päätöksenteossa liikenteen kokonaisuus on moninainen, sillä kaikkialla toimivaa liikkumisen mallia ei ole. Liikennejärjestelmän kehittäminen on ennen kaikkea arvovalintoja ja siksi väistämättä politiikkaa, joka voi näyttäytyä asukkaille ajoittain nykivänä ja sekavanakin.
Läpinäkyvyys ja tietopohjaisen valmistelun merkitys korostuu tällaisessa tilanteessa. Puheenvuoroissa pohdittiin, mikä on säätelyn ja päätöksenteon rooli ja asettaako valtio, kunta vai joku muu kehitykselle rajat. On hyvä muistaa, ettei sääntely ole este vaan myös mahdollistaja. Entä millaisesta viitekehyksestä liikennettä tulisi kehittää, tarkastellaanko koko Suomen toimivaa ja kestävää liikennettä vai osaoptimoidaanko alueiden erityispiirteet huomioiden (Ronikonmäki 2026). Liikenteen ratkaisuista puhuttaessa esiin nousee usein hyötyjä maksaa -retoriikka. Kuitenkin liikennettä tarkasteltaessa on varsin monitulkintaista ja haastavaa tunnistaa yksittäisen ratkaisun tai mallin lopullinen hyötyjä.
Vaarala ja Vaismaa (2026) kertoivat kartoittamistaan eurooppalaiskaupunkien hyvistä käytänteistä ja vertailivat pyöräilyn edistämisen toimia. Yksi merkittävä ero esimerkiksi Suomen ja Alankomaiden välillä ei ole pelkästään sää ja tasaisempi infrastruktuuri, vaan myös politiikan pitkäjänteisyys. Strategioiden pitkä aikajänne ylittää valtuustokaudet, joten päätökset eivät ole poukkoilevia. Valtio myös ohjaa kaupunkeja muun muassa maankäyttöön ja liikkumiseen liittyen ja siksi pyöräilyn edistämisen toimet ovat tasavertaisempia kaupunkien välillä.
KELPOn rooli ja mitä KELPOn kautta on saatavilla hankkeen jälkeen
Kestävän liikenteen pilotit Päijät-Hämeessä -hanke (LAB 2026) keskittyi nimensä mukaisesti tuottamaan tietoa maakunnan päätöksenteon tueksi. Vuosina 2024–2026 toteutettiin joukko vaki-, kesä- ja monipaikka-asukkaiden arkeen vaikuttavia kokeiluja niin koulu-, opiskelu- ja työmatkojen osalta kuin myös haja-asutusalueiden tavaralogistiikkaan perehtyen.
Tuotettu tieto vietiin paikallisten päättäjien ja viranhaltijoiden sekä muiden sidosryhmien tietoon selvitysten ja tapahtumien kautta (LAB 2026). Kestävän liikenteen kehittämisen materiaalit ovat vapaasti hyödynnettävissä hankkeen verkkosivuilta sekä Päijät-Hämeen liiton ilmastosivustolta myös hankkeen päätyttyä.
Kompleksisuuden keskellä on hyvä muistaa, ettei kestävä liikennejärjestelmä synny vain teknologisista läpimurroista, vaan siitä, että uskallamme tehdä pitkäjänteisiä ja vaikeitakin päätöksiä sekä rakentaa järjestelmää, joka toimii ihmisille, ei vain liikkumiselle.
Kirjoittajat
Annukka Heinonen toimii TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulussa ja projektipäällikkönä Kestävän liikenteen pilotit Päijät-Hämeessä (KELPO) -hankkeessa (LAB 2026).
Tiia Tuomisto toimii TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulussa ja asiantuntijana Kestävän liikenteen pilotit Päijät-Hämeessä (KELPO) -hankkeessa.
Lähteet
Attard, M. 2026. Keynote speech by Professor Maria Attard, L-Università ta’ Malta (UM), Institute for Climate Change and Sustainable Development: Where is transport research heading in the next 15 years? Vernen tilaisuus. Tampere. 22.5.2026. Viitattu 2.6.2026. Saatavissa https://research.tuni.fi/app/uploads/sites/826/2026/05/01-attard.pdf
LAB. 2026. Kestävän liikenteen pilotit Päijät-Hämeessä (KELPO). Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 2.6.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/kestavan-liikenteen-pilotit-paijat-hameessa-kelpo
Ronikonmäki, N-M. 2026. Tietoperustaisuus liikennealan päätöksenteossa. Vernen tilaisuus. Tampere. 22.5.2026.
Vaarala, H. 2026. Pyöräliikenteen edistämisestä pyöräliikenteen priorisointiin – Kokemuksia Euroopan parhaista pyöräilykaupungeista. Vernen tilaisuus. Tampere. 22.5.2026. Viitattu 2.6.2026. Saatavissa https://research.tuni.fi/app/uploads/sites/826/2026/05/07-vaarala-.pdf
Vaismaa, K. 2026. Aloittelijasta mestariksi ─ Pykälä-hankkeen tulokset. Vernen tilaisuus. Tampere. 22.5.2026. Viitattu 2.6.2026. Saatavissa https://research.tuni.fi/app/uploads/sites/826/2026/05/06-vaismaa.pdf
