Johtamisen hybridimallilla uuteen aikaan

Uuden ajan johtaminen on entistä enemmän hybridijohtamista, joka syntyy käytännön tarpeesta tuoda eri johtamismallien parhaat puolet yhteen (Hyyryläinen & Viinamäki 2017). Johtamisen kehittämisessä on tärkeä muistaa, että kehittäminen palvelee organisaation perustehtävää ja tuottaa hyvää työyhteisön jäsenille (Juuti 2018). Lisäksi hybridijohtamisella voidaan sopeutua toimintaympäristön haasteisiin ja asettaa tavoitteeksi suorituskyvyn merkittävä parantaminen, jolloin johtamisella kyetään vastaamaan ympäristön nopeisiin muutoksiin joustavasti (Hyyryläinen & Viinamäki 2017). Digitaalisuus ja digitaalisten palvelumallien kehittäminen sekä erityisesti COVID-19 -pandemia ovat korostaneet lähi- ja etäjohtamisen yhdistämisen tarvetta terveydenhuollon johtamisessa.

Käytäntölähtöistä johtamisen kehittämistä

Fastberg-Ilkaksen (2021) kehittämishankkeen tavoitteena oli luoda johtamisen hybridimalli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) neurokirurgian tehovalvonnan lähiesimiestiimille. Johtamisen hybridimallin perusta rakentui ryhmähaastattelussa, jossa etsittiin vastauksia kolmen teemaan, lähiesimiehen tavoitettavuus, tiedolla johtaminen ja tulevaisuuden hybridimalli. Haastattelun tulosten pohjalta esimiestiimi kehitti hybridijohtamisen mallin (Kuva 1.). Hybridimallissa hyödynnettiin HUSin osastonhoitajien ja apulaisosastonhoitajien tehtäväkuvausta sekä neurokirurgian tehovalvonnan lähijohtamisen tiimin toimenkuvausta.

Hybridimallissa korostuu luottamus menestyvän työyhteisön edellytyksenä ja johtamisen perustana. Hybridimalli suuntautuu tulevaisuuteen, jossa luottamusta rakennetaan yhdessä työyhteisössä ja sitä vahvistetaan olemalla rehellinen ja luottamuksen arvoinen. Kuuntelemisen taito on yksi esimiesten tärkeimmistä ominaisuuksista luottamuksen rakentumisessa.

Lähi- ja etäjohtaminen yhdistää johtamisen hybridimallissa kaksi johtamisen tapaa; hybridijohtamisella tarkoitetaan lähi- ja etäjohtamisen samanaikaista ja saumatonta johtamista. Esimiestiimissä sovitaan ennakolta päivät, jolloin ollaan läsnä ja etänä. Yhden esimiehistä tulee olla aina läsnä virka-aikana ja aamuvuoron alkaessa, jolloin työntekijät saavat tukea päivittäisissä, nopeissa muutostilanteissa kasvotusten. Esimiehillä on mahdollisuus tehdä etänä erikseen sovitut tehtävät, kuten henkilöstöhallinto, kehittämistehtävät, kehityskeskustelut, kokoukset ja talouteen liittyvät asiat. Yhtäaikainen esimiesten etä- ja läsnäoleva johtaminen edellyttää jaettua johtajuutta ja saumatonta tiedon kulkua, jonka vuoksi malliin sisältyy esimiestiimin säännölliset, lyhyet virtuaaliset tapaamiset kerran viikossa.

Tiedolla johtaminen koostuu johtamisen hybridimallissa viestinnästä ja vuorovaikutuksesta. Viestinnän tulee olla jatkuvaa, systemaattista ja monikanavaista. Esimiehet laativat henkilökunnalle viikoittain kirjallisen osastotuntimuistion tai viikkotiedotteen, joiden vastaanottaminen ja lukeminen on työntekijöiden vastuulla. Vuorovaikutus on jatkuvaa ja sen toimivuus on koko työyhteisön vastuulla.

Koronaviruksen neljäs aalto on estämässä erilaisista yhteiskunnan rajoittamistoimenpiteistä luopumista. Terveydenhuollon johtamisessa tarvitaan nopeiden muutoksien hallintaa ja tiedolla johtamisen ketterää hyödyntämistä. Tätä johtamisen hybridimalli voi osaltaan edistää.

Lähteet

Fastberg-Ilkas, A. 2021. Johtamisen hybridimalli neurokirurgian tehovalvonnan lähiesimiestiimille. Ylempi AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, Lahti. [Viitattu 26.11.2021].  Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021113022775

Hyyryläinen, E. & Viinamäki, O-P. 2017. Hybridiorganisaation muodostamisen strategiset valinnat. Hallinnon tutkimus 36(2), 92-103. Tampere: Hallinnon tutkimuksen seura. [Viitattu 26.11.2021]. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:ELE-2501275

Juuti, P. 2018. Huono johtaminen. Tuhon tieltä toimivaan työyhteisöön. Viljandi: Gaudeamus Oy.