Jokainen työntekijä on tietojohtaja

Menestyvät yritykset ymmärtävät digitalisoituvan datan merkityksen liiketoiminnan kehittämisessä. Hyödyt syntyvät, kun dataa, eli digitaalisessa muodossa olevia merkkejä ja symboleita, yhdistellään uudella tavalla. Data itsessään ei luo arvoa. Arvo syntyy, kun datasta jalostetaan tietoa, jonka avulla tehdään päätöksiä ja toimenpiteitä.

Tietojohtaminen ‒ knowledge management ‒ tarkoittaa kykyä luoda arvoa tiedolla ja osaamisella. Yrityksessä tähtäimenä on tietoperusteinen päätöksenteko ja sen mahdollistaminen. (Finto 2024.)

Tietojohtaminen on nuori 1990-luvulla alkunsa saanut johtamisen tieteenala, joka yhdistää tietojärjestelmätiedettä ja liiketaloustiedettä. Tietojohtamisen syntymiseen vaikuttivat johtamishaasteet modernissa yhteiskunnassa.

Kuva 1. Työntekijät käsittelevät tietoa ja luovat sitä kautta arvoa. (geralt 2021)

Tietojohtamisella ei ole yleisesti hyväksyttyä määritelmää

Tyypillisesti tietojohtaminen jaetaan kahteen osaan. Tiedon johtaminen (information management) vastaa kysymykseen: miten tietoa johdetaan yrityksessä? Tiedolla johtaminen (knowledge-based decision making) taas vastaa kysymykseen: miten yritystä johdetaan tiedon avulla?

Tietojohtamista lähellä ovat yleisemmin tunnetut käsitteet: liiketoimintatiedon hallinta (business intelligence, BI) ja analytiikka (analytics). Liiketoimintatiedon hallinta on yrityselämän sisäisten ja ulkoisten tietojen systemaattista hankintaa, tallentamista ja analysoimista. Analytiikalla taas viitataan tutkimuksiin, joissa dataa tutkitaan pyrkimyksenä tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi. Yksinkertaisimmillaan analytiikan voi ymmärtää myös raportoinniksi.

Tieto voi myös lamauttaa ja tulla kalliiksi

Tiedon määrä on lisääntynyt valtavasti digitalisaation, pilviteknologian kehittymisen, tehokkaampien yhteyksien ja globalisaation johdosta. Tiedosta voi olla yritykselle jopa haittaa, jos tiedon määrä systeemissä (ihminen, tietojärjestelmä, organisaatio) ylittää käsittelykyvyn. Tiedon hankinnassa ja käsittelyssä tulee huomioida kustannushyöty. Kallista raporttia ei kannata tuottaa tai ostaa, jos kyseessä on vaatimaton päätös. (Laihanen et al. 2013.)

Tietojohtamisen hyötyjen mittaaminen on hankalaa

Tietojohtamisella tuetaan yrityksen ydinliiketoimintaa. Tiedon vaikutukset ovat tyypillisesti välillisiä ja aineettomia. Tietojohtamisella saavutettujen hyötyjen mittaaminen on siten hankalaa. Tietojohtaminen tulisi nähdä asenteena ja koko organisaation läpi kulkevana rakenteena ja toimintatapana. Työntekijöiden tulisi tietoisesti hyödyntää tietoa toiminnassaan ja luoda arvoa. Jokaisen työntekijän titteliksi voisikin lisätä ’tietojohtaja’. (Laihanen et al. 2013.)

[Alt-teksti: taulukko, jossa on tietojohtamisen kypsyystasot ja niiden selvennykset teksteinä. Tasot ovat aloittelija, innostunut osaaja, taitava suorittaja, ekspertti ja visionääri.]

Kuva 2. Tietojohtamisen kypsyystasot. (LAB 2024)

Tietojohtamisen kypsyystason mittaaminen

Tietojohtaminen on sateenvarjotermi, jonka alle lukeutuu erilaisia prosesseja ja käytäntöjä. LAB-ammattikorkeakoulun Kehitä tietojohtamista kokeilemalla -hankkeessa (LAB 2024) luotiin tietojohtamisen kypsyysmittari. Mittarin avulla yritys voi selvittää oman tietojohtamisen kypsyystason. Mittari tutustuttaa myös tietojohtamisen eri osa-alueisiin ja antaa vinkkiä siitä, millä osa-alueilla yrityksellä on kehitettävää. Kohderyhmänä ovat ensisijaisesti pk-yritykset ja muut pienemmät organisaatiot.

Mittari on verkosta vapaasti saatavilla sekä suomeksi että englanniksi:

Linkki tietojohtamisen kypsyystason mittariin (Linkki 1).

Kirjoittaja

Marianne Viinikainen työskentelee taloushallinnon lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa ja BI-asiantuntijana Kehitä tietojohtamista kokeilemalla -hankkeessa.

Lähteet

Finto. 2024. Suomalainen asiasanasto- ja ontologiapalvelu. Tiedolla johtaminen. Viitattu 14.2.2024. Saatavissa https://finto.fi/tt/fi/page/t90

geralt. 2021. Altmann, G. Älypuhelin, käsi, vaihteet. Pixabay. https://pixabay.com/fi/illustrations/%C3%A4lypuhelin-k%C3%A4si-vaihteet-6279612/

LAB. 2024. Kehitä tietojohtamista kokeilemalla. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 14.2.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/kehita-tietojohtamista-kokeilemalla

Laihonen, H., Hannula, M., Helander, N., Ilvonen, N., Jussila, J., Kukko, M., Kärkkäinen, H., Lönnqvist, A., Myllärniemi, J., Pekkola, S., Virtanen, P., Vuori, V. & Yliniemi, T. (2013). Tietojohtaminen. Tampereen teknillinen yliopisto. Tampere.