Päijät-Hämeen mobiili UX pilotti -hankkeessa tutkittiin NP Pukutehtaan verkkokauppaa ja kivijalkamyymälää. Osto- ja käyttökokemus liittyvät läheisesti toisiinsa; hyvä käyttökokemus verkkokaupassa tekee ostokokemuksesta positiivisen ja johtaa todennäköisemmin ostoksiin.
Katseenseuranta on tutkimusmenetelmä, jossa seurataan ja tallennetaan yksilön silmien liikkeitä, erityisesti katsepolkua ja tarkennuspisteitä, eli fiksaatiota. Tätä tekniikkaa käytetään yleisesti eri aloilla, kuten psykologiassa, neurotieteessä, markkinoinnissa, ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutuksessa ja käytettävyystestauksessa. Katseenseurannan ensisijainen tavoite on ymmärtää, kuinka ihmiset havaitsevat visuaalisia ärsykkeitä ja ovat vuorovaikutuksessa niiden kanssa, olivatpa ne kuvia, tekstiä, verkkosivustoja, mainoksia tai muita visuaalisia elementtejä.
Pelkkä katse ei kuitenkaan paljasta syitä miksi jotakin asiaa katsotaan. Tämän vuoksi katseenseurantadataan yhdistetään yleensä toinen tutkimusmetodi, kuten ilmeiden ja tunnetilojen analyysi, tai perinteisemmin kyselylomakkeet. Kyselyn avulla kartoitetaan katseenseurantatestien jälkeisiä mieleen jääneitä asioita. Myös ääneen ajattelua käytetään usein. Silloin testihenkilöä pyydetään kertomaan testin aikana mitä hän tekee ja kokee. Jälkikäteen video -ja äänitallenteesta poimitut havainnot auttavat katseenseurantadataan havaintojen tulkinnassa.
Millaisia tuloksia saatiin?
Testauksessa kohderyhmänä olivat yli 50-vuotiaat, jotka edustivat yrityksen suurinta asiakasryhmää. Ikäihmisten näkö- ja havainnointikyky on syytä huomioida käyttökokemuksen suunnittelussa: käyttöliittymäelementtien tulee olla isoja, selkeitä ja ryhmittely yksiselitteistä. Esimerkiksi sinisen sävyt voivat näyttää iäkkäämmille haalistuneilta, mikä saattaa heikentää kontrastia, joka vaikeuttaa havainnointia. Myös pupillien jäykistyminen johtaa vaikeuteen lukea pientä tekstiä läheltä. Molemmat edellä mainitut kuuluvat ikänäön, presbyopian laajaan oireiden kirjoon. Ikänäkö vaikuttaa noin neljännekseen maailman ihmisistä, joten he ovat merkittävä kohderyhmä (Fricke ym. 2018).
Käyttöliittymää suunniteltaessa on tärkeää huomioida elementtien ryhmittely ja sijainnit käyttäen apuna esimerkiksi hahmo- eli Gestalt-lakeja. Testauksessa havaittiin, että jos suoritettavaan toimintoon tarvittava painike oli kaukana huomion keskipisteen välittömästä läheisyydestä, iäkkäämmät testihenkilöt eivät havainneet sitä lainkaan. Vaikka näköhavaintokentän koko ei sinänsä muutu iän myötä, näköinformaation prosessoinnin tehokkuus ja hyötysuhde heikentyvät, jolloin ikääntyneillä heikentyy kyky poimia tietoa monimutkaisesta visuaalisesta ympäristöstä (Sekuler ym. 2000).
Suuret ikäluokat suosivatkin tekstin vähyyttä ja kuvien runsasta määrää kuten Y-sukupolvi. Vanhemmilla on usein kuitenkin enemmän kärsivällisyyttä hakea ja lukea tietoa. Y-sukupolvi suosii sivustojen hakutoimintoja, joita suuret ikäluokat eivät niinkään usein käytä, vaikka ne helpottaisivatkin palvelun käyttöä. (Djamasbi ym. 2011).
Sisäiset mallit (Neisser 1967) ohjaavat näköhavaintojen tulkintaa ja kerran opitusta ei helposti pääse eroon. Tutkimuksessa havaittiin, että jos testauksen alkupuolen tehtävissä oli opittu jokin tietty palvelupolku, sitä käytettiin myös jatkossa siitäkin huolimatta, että helpompia vaihtoehtoja olisi ollut tarjolla. Käyttäjille kannattaakin tarjota helppo reitti löytää tuotteet ja suorittaa ostokset heti sivulle tultaessa ostokokemuksen parantamiseksi.
Kirjoittajat
Petteri Markkanen on tietojenkäsittelyn lehtori LAB-ammattikorkeakoulun Liiketoimintayksikössä erikoistumisalanaan ihmisen ja teknologian vuorovaikutus.
Ninja Vitikainen toimii MUX-hankkeessa asiantuntijana ja on 3. vuoden käyttökokemus ja käyttöliittymäsuunnittelun opiskelija LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Djamasbi, S., Siegel, M., Skorinko, J., & Tullis, T. 2011. Online viewing and aesthetic preferences of generation y and the baby boom generation: Testing user web site experience through eye tracking. International Journal of Electronic Commerce. 15(4), 121–158.
Fricke, T., R., Tahhan, N., Resnikoff, S., Papas, E., Burnett, A., Ho, S.M., Naduvilath, T. & Naidoo, K, S. 2018. Global prevalence of presbyopia and vision impairment from uncorrected presbyopia: Systematic review, meta-analysis, and modelling. Ophthalmology 125.10, 1492–1499.
Neisser, U. 1967. Cognitive Psychology. Englewood Cliffs, NJ: Prentice Hall
Sekuler, A., Bennett, P., Mamelak, M. 2000. Effects of aging on the useful field of view. Experimental aging research 26 (2), 103–123.
