Kaupunkien kehittämistoiminta vastauksena maailman muutokseen

Maailmassa on tällä hetkellä meneillään useita merkittäviä kehityskulkuja, jotka yhdessä haastavat yhteiskuntia poikkeuksellisella tavalla. Esimerkiksi koronapandemia, Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa ja sen seuraukset sekä ilmastomuutoksen ja ekologisen kestävyyden romahtamisen kiihtyminen koettelevat olemassa olevia rakenteita (Dufva & Rekola 2023, 38).

Nämä megatrendit näkyvät myös kaupungeissa, sillä maailman väestö keskittyy yhä tiiviimmin kaupunkimaisille alueille (Kuhn & Margellos 2022, 184-188). Esimerkiksi vuonna 2015 eurooppalaisista jo yli 70 % väestöstä asui kaupunkimaisilla alueilla (Joint Research Centre 2019), ja tämän jälkeen osuus on kasvanut edelleen. YK:n ympäristöohjelman (2023) arvioiden mukaan kaupungit tuottavat jo 75 % maailman hiilidioksidipäästöistä.

Kaupungit ovatkin siis avainasemassa muutokseen vastaamisessa. Kaupungeista löytyy monipuolista osaamista, inhimillistä pääomaa, teknologista kyvykkyyttä sekä innovaatiopotentiaalia löytää uudenlaisia ratkaisuja. Lisäksi kaupunkien suhteellisen autonominen asema antaa niille myös edellytyksiä toimeenpanna näitä ratkaisuja. Motivaatiota muutokseen reagoimiseen löytyy myös, sillä esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät nopeasti juuri puhtaasta vedestä ja energiasta vastaavissa kaupungeissa. (Joint Reseach Centre 2019, 4–7.)

Kehittämistoiminta muutosjohtamisen työkaluna

Muutoksesta on tullut arkinen vaatimus kaikille organisaatioille, ja myös kaupunkeja haastaa taloudellisen, sosiaalisen ja teknologisen ympäristön kiihtyvä muutos (Adam 2022, 1). Se, menestyvätkö organisaatiot tässä muutospaineessa, vaatii aktiivista muutosjohtamista uusien ratkaisujen löytämiseksi (Talja ym. 2017, 265). Haasteiden ja muutosten kompleksisuus ja monitulkinnallisuus pakottavat kaupunkeja muokkaamaan johtamisen ja organisoitumisen rakenteita sekä kehittämään yhä innovatiivisempia keinoja tuottaa palveluita.

Kehittämisprojektit ovat kaupungeille keinoja vastata tähän muutokseen. Erilaisten projektien kautta voidaan kokeilla ja kehittää ratkaisuja erikokoisiin haasteisiin, pienistä korjausliikkeistä systeemiseen muutokseen. Esimerkiksi Euroopan unioni kohdistaa kaupungeille kehittämisrahoitusta juuri erilaisiin muutoshaasteisiin vastaamiseksi (European Urban Initiative 2023).

Kehittämistoiminnan ja projektien kokonaisuus heijastelee maailman muutoksen kompleksisuutta ja vaatii kehittämisjohtamiselta monenlaisia taitoja ja ominaisuuksia. Monipuolisessa ja keskinäisriippuvaisessa projektiympäristössä navigointi edellyttää myös toiminnan johtamiselta syvällistä kehittämisosaamista, osaamisen johtamista sekä kompleksisuuden ymmärtämistä ja sietämistä. Kokonaisuuden hallinnan, strategisen suunnittelun ja ennakoinnin osaaminen korostuu, jotta kompleksisuuden keskellä voidaan säilyttää organisaation strateginen suunta. (Asunmaa 2023.) Toisaalta muutoksen haastaessa organisaation perustoimintaa tarvitaan myös joustavuutta, resilienssiä ja luovaa ongelmanratkaisukykyä kehittämistoiminnan onnistumisen tueksi, ja näitä tulisikin vahvistaa strategisten tavoitteiden ja aseman saavuttamiseksi.

Lähteet

Adam, N. A. 2022. Employees’ Innovative Work Behavior and Change Management Phases in Government Institutions: The Mediating Role of Knowledge Sharing. Administrative Sciences Vol. 12 (28). Viitattu 2.3.2023. Saatavissa https://doi.org/10.3390/admsci12010028

Asunmaa, I. 2023 Kehittämisprojektien tukipalvelut kaupunkiorganisaatiossa. Case: Jyväskylän kaupunki. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Lahti. Viitattu 8.3.2023. Saatavissa[A7] [A8]  https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303143539

Dufva, M. & Rekola, S. 2023. Megatrendit 2023. Ymmärrystä yllätysten aikaan. Sitran selvityksiä 224. Viitattu 14.3.2023. Saatavissa https://www.sitra.fi/app/uploads/2023/01/sitra_megatrendit-2023_ymmarrysta-yllatysten-aikaan.pdf

European Urban Initiative. 2023. About Innovative Actions. Viitattu 9.3.2023. Saatavissa https://www.urban-initiative.eu/about-innovative-actions

Joint Research Centre. 2019. The Future of Cities. Opportunities, Challenges and the Way Forward. Euroopan komissio. Viitattu 12.11.2022. Saatavissa https://publications.jrc.ec.europa.eu/repository/handle/JRC116711

Kuhn, B. M. & Margellos, S. L. 2022. Global Perspectives on Megatrends : The Future As Seen by Analysts and Researchers From Different World Regions. E-kirja. Stuttgart: ibidem. EBSCOhost. 

Talja, H., Eoyang, G. & Airola, M. 2017. Navigating in Turbulent Environments. How to Keep Staying in the Game. Teoksessa Eskola, A. (toim.) Knowledge Management and Complexity. E-kirja. New York: Routledge. 247­–266. VLeBooks.

Yhdistyneet kansakunnat. 2023. Cities and Climate Change. Viitattu 8.3.2023. Saatavissa https://www.unep.org/explore-topics/resource-efficiency/what-we-do/cities/cities-and-climate-change