Suomessa jokaisella alle kouluikäisellä on oikeus saada suunnitelmallista, tavoitteellista ja laadukasta varhaiskasvatusta, jota ohjaavat valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja jota toteutetaan inklusiivisuuden periaatteiden mukaisesti (Opetushallitus 2022).
Sosiaalialan YAMK-koulutuksen opinnäytetyönä toteutetussa kehittämishankkeessa (Nevalainen 2023) tavoitteena oli edistää varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin perustuvan ja inklusiivisen toimintakulttuurin toteutumista varhaiskasvatusyksiköissä ja tarkoituksena oli tuottaa vasuperusteisen ja inklusiivisen toimintakulttuurin tukemisen keinoja kehittäjäopettajien työhön. Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä. Se liittyi Koulutuksellisen tasa-arvon hankkeeseen, jonka myötä Vantaan varhaiskasvatukseen palkattiin kehittäjäopettajia eri yksiköihin toimimaan pedagogiikan kehittämisen ja tukemisen lisäresursseina (Vantaan varhaiskasvatuksen blogi 2021). Kehittäjäopettajien haastattelujen, työpajatyöskentelyn ja kehittävän vertaiskäynnin tulosten ja johtopäätösten perusteella saatiin inklusiivisen ja vasuperusteisen toimintakulttuurin tukemisen keinoja.
Tukemisen keinoja
Kehittämishankkeen tuloksena syntyneet tukemisen keinot voidaan tiivistää neljään pääkohtaan: arjessa toimimiseen, kasvattajien ja tiimien tukemiseen, tiedon jakamiseen sekä pedagogisen johtajuuden tukemiseen. Arjessa toimimisen keskeisiksi periaatteiksi nousevat lasten huomaaminen ja tukeminen, rinnakkaisopettajuus ja mallintaminen. Ylimääräisenä aikuisena toimiminen mahdollistaa pienryhmätoimintaa, jossa esimerkiksi lasten kielenkehitystä ja tunne-elämää voidaan paremmin tukea. Rinnakkaisopettajuudella voidaan yhdessä suunnitella, toteuttaa ja arvioida toimintaa sekä lisäksi mallintamalla lisätä kasvattajien arjenhallinnan työkaluja. (Nevalainen 2023, 51.)
Vasuperusteinen ja inklusiivinen toimintakulttuuri muodostuu ammattitaitoisesta ja tiedostavasta henkilöstöstä (Repo ym. 2019, 162). Kehittäjäopettajat voivat tukea ammatillisuuden kehittymistä käymällä henkilökohtaisia keskusteluja kasvattajien kanssa tai osallistumalla aktiivisesti tiimipalavereihin. Kehittäjäopettaja voi olla myös tiimin mukana laatimassa tiimisopimuksia, joissa selkiytetään kasvattajien rooleja ja työn jakamista sekä tehdään konkreettisia sopimuksia yhteisistä toimintatavoista (Fonsén 2016, 198; Nevalainen 2023, 66–67).
Vasuperusteinen ja inklusiivinen toimintakulttuuri rakentuu ajankohtaisen tiedon sekä sitä vastaavien arvojen, asenteiden ja toimintatapojen yhteisvaikutuksesta (Kangas ym. 2021, 172). Kehittäjäopettajilla on sekä koulutuksellista että kokemuksen tuomaa käytännön tietoa, jota he jakavat työyhteisöissään sekä käytäntöjen että keskustelujen tasolla. Tiedon jakamisen väylien on hyvä olla sidottuina työyhteisön rakenteisiin, jotta ne ovat kaikilla tiedossa ja palvelevat siten parhaiten koko työyhteisöä. (Nevalainen 2023, 67.)
Varhaiskasvatuksessa johtamisen kenttä on laaja, joten esihenkilöiden on hyvä saada tukea johtamiseensa (Repo ym. 2019, 162; Nevalainen 2023, 69). Pedagogisen johtamisen keskiössä on varhaiskasvatuksen sisällöllinen kehittäminen, mutta siihen liittyvät oleellisesti myös perustehtävän kehittäminen, henkilöstön osaamisesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen sekä pedagogisella otteella tapahtuva hallinnointi. (Hujala ym. 2020, 299.) Kehittäjäopettaja voi tukea pedagogista johtajuutta suunnittelemalla, toteuttamalla, arvioimalla ja kehittämällä työyhteisön käytäntöjä yhteistyössä esihenkilön kanssa. Pedagogisen johtajuuden tukemista on myös tiedon jakaminen ja yhteinen reflektointi työyhteisön eri foorumeissa.
Kirjoittajat
Taina Nevalainen valmistui tammikuussa 2023 LAB-ammattikorkeakoulun sosionomi YAMK-tutkinnosta, lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen koulutuksesta.
Jaana Mantela on LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan lehtori.
Lähteet
Fonsén, E. 2016. Case Lempäälä. Lapsiryhmävasun ja osallisuuden kehittämisprosessi. Teoksessa Parrila, E.& Fonsén, E. (toim.) Varhaiskasvatuksen pedagoginen johtajuus. Jyväskylä: PS-kustannus. 187–198.
hadesdaiphat. 2016. Mark Jo. Pidä hauskaa, henkilökunta, lapsi. Pixabay. Viitattu 30.1.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/pid%c3%a4-hauskaa-henkil%c3%b6kunta-lapsi-1679587/
Hujala, E., Heikka, J. & Halttunen, L. 2020. Johtajuus varhaiskasvatuksessa. Teoksessa Hujala, E & Turja, L. (toim.) Varhaiskasvatuksen käsikirja. 5. uudistettu painos. Jyväskylä: PS-kustannus. 294–309.
Kangas J., Lastikka A-L. & Karlsson L. 2021.Voimauttava varhaiskasvatus. Helsinki: Otava.
Nevalainen, T. 2023. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin perustuvan inklusiivisen toimintakulttuurin tukemisen keinoja varhaiskasvatuksessa. Sosionomi YAMK -opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, lapsi- ja perhepalveluiden kehittäminen. Viitattu 30.1.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202301281739
Opetushallitus 2022. Varhaiskasvatus. Viitattu 12.12.2022. Saatavissa https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/varhaiskasvatus
Repo, L., Paananen, M., Eskelinen, M., Mattila, V., Lerkkanen, M-K., Gammelgård, L., Ulvinen, J., Marjanen, J., Kivistö, A. & Hjelt, H. 2019. Varhaiskasvatuksen laatu arjessa. Varhaiskasvatussuunnitelmien toteutuminen päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Julkaisut 15:2019. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Tampere. Viitattu 14.12.2022. Saatavissa https://karvi.fi/wp-content/uploads/2019/09/KARVI_1519.pdf
Vantaan varhaiskasvatuksen blogi. 2021. Kurkistus kehittäjäopettajien arkeen. Viitattu 11.1.2023. Saatavissa https://www.vantaa.fi/fi/blogit/vantastinen/kurkistus-kehittajaopettajien-arkeen
