Kestävän kehityksen tehtävänä on turvata hyvät elämisen mahdollisuudet tulevaisuudessa kaikille ihmisille, niin globaalisti, maanlaajuisesti, alueellisesti kuin paikallisestikin. Kestävä kehitys on jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta kohti kestävämpää elämäntapaa. Sen tehtävänä on talouden, ympäristön ja ihmisen tasavertainen huomioiminen sekä toiminnassa, että päätöksenteossa.
YK:n jäsenmaat sopivat New Yorkissa vuonna 2015 kestävän kehityksen toimintaohjelman eli Agenda2030:n ja sen 17 tavoitetta. Tavoitteisiin sisältyvät muun muassa hyvinvoinnin turvaaminen, yleismaallisen rauhan vahvistaminen ja äärimmäisen köyhyyden poistaminen. Suomessa tavoitellaan hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä ja pian tämän jälkeen hiilinegatiivisuutta. (Valtioneuvosto 2020.)
Elokuussa 2021 julkaistiin IPCC:n kuudennen arviointiraportin ensimmäinen osa. Raportissa tuli esille viisi asiaa, joita olivat maapallon lämpeneminen jo nyt 1,1 astetta, ilmastonmuutos ja sen seuraukset, kuten ilmastonmuutoksen alueellisten erojen kasvaminen globaalisti, merenpinnan nouseminen maapallolla sekä veden ja ruoan loppuminen ihmisiltä. (IPCC 2021.)
Ympäristökasvatus ja kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa
Varhaiskasvatuksen perusteet (2019, 21) luo perustan lapsen ekososiaaliselle sivistykselle. Kestävä elämäntapa ajatellaan perusteissa laajasti sosiaalisesta, kulttuurisesta, taloudellisesta ja ekologisesta ulottuvuudesta käsin (Varhaiskasvatuksen perusteet 2019, 22; Opetushallitus 2019). Tärkeimpänä tavoitteena varhaiskasvatuksessa ovat lasten luontosuhteen vahvistaminen ja vastuullisen toiminnan edistäminen ympäristössä.
Ympäristökasvatuksessa lapset havainnoivat ja seuraavat luonnon eri ilmiöitä. Lasten kanssa tutkitaan ja tutustutaan kasveihin, eläimiin sekä elottomaan luontoon. Toisen ihmisen ja ympäristön huomioiminen sekä yhteisen vastuun ottaminen ympäristöstä ovat ympäristökasvatuksen keskeisimpiä tavoitteita. Lapsi tarvitsee positiivisen luontosuhteen muodostumiseksi omia tuntemuksia ja kokemuksia luonnosta. Ympäristökasvatus ohjaa lapsia kasvamaan kohti kestävää elämäntapaa ja luontosuhdetta.
Kestävä kehitys on osa elinikäistä ja jatkuvaa oppimisprosessia, jossa opitaan kestävää elämäntapaa. Se antaa kaikenikäisille oppijoille arvoja, taitoja, tietoa ja asenteita valmistautuessamme kohtaamaan tulevaisuudessa maailmanlaajuisia haasteita, kuten ilmastonmuutos ja siitä seuraava köyhyys. Kestävän kehityksen avulla voidaan parantaa varhaiskasvatuksen turvallisuutta, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2019, 20) arvoperusta velvoittaakin kestävän elämäntavan kunnioittamiseen (Opetushallitus 2019).
![[Alt-teksti: Noin kymmenen lapsen ryhmä vaaleanpunaiset huomioliivit yllä seisoo auringonpaisteessa hiekkakentällä odottamassa peliohjeita kahdelta aikuiselta ohjaajalta.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2021/11/532_2021_Kestavan-kehityksen-kierratyspeli-lasten-luontosuhteen-vahvistajana-1024x682.jpg)
Miten sitten lasten luontosuhdetta vahvistetaan? Miten kestävän kehityksen käytännön taidoilla vahvistetaan lasten luontosuhdetta varhaiskasvatuksessa? Opinnäytetyössä (Melanen & Sipari 2021) kehitettiin liikunnallinen kierrätyspeli maa-meri-laiva -leikkiä soveltaen. Peliä ensimmäistä kertaa Imatrankosken päiväkodin lapsille ohjattaessa havaittiin, että kestävän kehityksen sekä kierrätyksen periaatteet olivat lapsille hyvin tuttuja asioita. Tavoitteena oli vahvistaa pelin avulla lasten luontosuhdetta ja ohjata heitä kierrättämisessä. Peli vahvisti lasten kierrättämisen taitoja ja ymmärrystä kierrätyksen merkityksestä kohti kestävämpää elämäntapaa. Kestävä elämäntapa on välttämätöntä tulevaisuudessa.
Kirjoittajat
Maria Sipari ja Krista Melanen ovat LAB-ammattikorkeakoulun sosionomiksi valmistuvia opiskelijoita, jotka suuntautuvat varhaiskasvatuksen opettajiksi. He ovat kiinnostuneita kestävästä kehityksestä ja sen ilmiöistä varhaiskasvatuksessa.
Minna Markkanen on sosionomikoulutuksen lehtori.
Lähteet
IPCC. 2021. The Intergovernmental Panel on Climate Change. Climates change widespread, rapid and intensifying – IPCC. [Viitattu 21.10.2021]. Saatavissa: https://www.ipcc.ch/2021/08/09/ar6-wg1-20210809-pr/.
Melanen, K & Sipari, M. 2021. Kestävän kehityksen kierrätyspeli varhaiskasvattajien tukena. LAB-ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelma. Sosionomi. Opinnäytetyö. [Viitattu 8.11.2021]. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021110819444
Opetushallitus. 2019. Varhaiskasvatuksen perusteet. [Viitattu 21.10.2021]. Saatavissa: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet.pdf
Valtioneuvosto. 2020. Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 2020:7. [Viitattu 7.11.2021]. Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162475/VNK_2020_7.pdf?sequence=1&isAllowed=y
