Vuonna 2013 tehdyn väestötutkimuksen mukaan keskivaikeasta ja vaikeasta muistisairaudesta kärsiviä oli 93 000. Muistisairauksien yleisyyteen vaikuttavat ikääntyminen, muistisairauksia aiheuttavien riskitekijöiden esiintyminen ja väestön koulutustaso. (Erkinjuntti ym. 2015, 35; THL 2020.)
Muistisairaus aiheuttaa muistin ja erilaisten tiedonkäsittelyn osa-alueiden, kuten kielellisten toimintojen ja toiminnanohjauksen heikentymistä. Yleisimpiä muistisairauksia ovat Alzheimerin tauti, aivoverenkiertosairauden muistisairaus, Lewyn kappale -tauti, Parkinsonin taudin muistisairaus sekä otsa-ohimolohkorappeumat. (Erkinjuntti ym. 2015, 20–21.)
Käytösoireiden vaikutus muistisairaan kohtaamisessa
Muistisairaiden haasteellinen käyttäytyminen on yksi hoitotyössä ratkaistavista asioista. Käytösoireet voivat lisätä fyysistä ja lääkkeellistä rajoittamista muistisairaan hoitotyössä, mikä mahdollisesti lisää tapaturmia ja muistisairaiden kärsimystä (Saarnio & Isola 2010, 324).
Käytösoireita voivat pahentaa muistisairaiden tyydyttämättömät tarpeet (Hölttä & Pitkälä 2019, 244). Käytösoireita saattavat lisätä sekä sisäiset että ulkoiset tekijät, kuten ympäristön häiriötekijät tai hoitajien kanssa toimimaton kommunikaatio (Pietilä ym. 2010, 265). Myös hoitohenkilöstö on kokenut vastustamisen ja aggressiivisuuden haasteellisimmiksi käytösoireiksi muistisairaan kohtaamisessa (Saarnio & Isola 2010, 324).
Kohtaamisen merkitys hyvinvoinnilla
Muistisairaan kohtaamisessa korostuvat samat lähtökohdat kuin yleensä ihmisten välisessä kohtaamisessa: toisen arvostus, kunnioitus ja luottamuksen saavuttaminen. Hyvää kohtaamista on hoitohenkilökunnan kyky edistää muistisairaan hyvinvointia ja huomioida kognitiivisten muutosten tuomia mahdollisia puutteita sairastuneen vuorovaikutuksessa. (Hallikainen ym. 2019.)
Hoitohenkilöstön hyvät vuorovaikutustaidot vähentävät muistisairaiden ihmisten käytösoireiden määrää ja helpottavat kohtaamista. Teoreettinen tieto muistisairauksista ja niiden käytösoireista vaikuttaa onnistuneeseen kohtaamiseen. Hyvään muistisairaan kohtaamiseen kuuluu myös hänen kanssaan kahden kesken vietetty aika. (Haapala ym. 2013, 316–319; Saarnio & Isola 2010, 324.) Muistisairaalle potilaalle tulee järjestää mielekästä toimintaa, koska se tukee hänen elämänlaatuaan ja hyvinvointiaan (Pietilä ym. 2010, 262). On tärkeää ottaa omainen mukaan hoitoprosessiin, sillä se tukee potilaan osallistumista päätöksentekoon ja mahdollistaa tehokkaan hoitoresurssien käytön (Suhonen ym. 2015, 264).
Opinnäytetyönä tehdyn kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella muistisairaan hyvä kohtaaminen hoitotyössä koostuu paljolti hoitohenkilökunnan ammattitaidosta ja hyvistä vuorovaikutustaidoista. Jatkossa tulisikin jo hoitotyön koulutuksessa painottaa enemmän kohtaamisen merkitystä. Tulosten pohjalta tuotettiin tiivis muistivihko Eksoten geriatrisen kuntoutuksen henkilökunnan käyttöön. (Laakkonen & Heiskanen 2021.)
Kirjoittajat
Linda Heiskanen ja Hanna Laakkonen ovat sairaanhoitajaopiskelijoita LAB-ammattikorkeakoulussa. Heidän opinnäytetyönsä käsitteli muistisairaan potilaan hyvää kohtaamista hoitotyössä, sitä millaisia keinoja muistisairaan hyvään kohtaamiseen tarvitaan ja miten käytösoireet vaikuttavat kohtaamiseen.
Minna-Maria Behm työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa lehtorina, ja hän toimi opinnäytetyön ohjaavana opettajana.
Lähteet
Erkinjuntti, T., Remes, A., Rinne, J. & Soininen, H. 2015. Muistisairaudet. Duodecim. Keuruu: Otava.
Haapala, P., Burakoff, K. & Martikainen, K. 2013. Tietoisuus toimivista vuorovaikutustavoista muuttaa muistisairaan ihmisen ja hoitajan kohtaamista. Gerontologia. 3/2013, 314–321. [Viitattu 2.6.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:ELE-1586659
Hallikainen, M., Immonen, A., Mönkäre, R. & Pihkari, P. 2019. Muistisairaan hoito. Muistisairaan hyvän hoidon periaatteet. [Viitattu 30.5.2021]. Saatavissa: https://www-oppiportti-fi.ezproxy.saimia.fi/op/mho00180/do
Hölttä, E. & Pitkälä, K. 2019. Muistisairauden neuropsykiatristen oireiden hoito. Lääkärilehti. Vol. 74(5), 242–247. [Viitattu 2.6.2021]. Saatavissa: https://www-laakarilehti-fi.ezproxy.saimia.fi/pdf/2019/SLL52019-242.pdf
Laakkonen, H. & Heiskanen, L. 2021. Muistisairaan potilaan hyvä kohtaaminen hoitotyössä: kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Opinnäytetyö. Hoitotyö. LAB-ammattikorkeakoulu. [Viitattu 4.6.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060314038
Pietilä, M., Heimonen, S., Eloniemi-Sulkava, U., Savikko, N., Köykkä, T., Sillanpää-Nisula, H., Frosti, S. & Saarenheimo, M. 2010. Kohtaamisia vai ohituksia? Muistisairaiden ihmisten toiseus pitkäaikaisessa laitoshoidossa. Gerontologia. 3/2010, 261–266. [Viitattu 2.6.2021]. Saatavissa: http://elektra.helsinki.fi.ezproxy.saimia.fi/se/g/0784-0039/24/3/kohtaami.pdf
Saarnio, R. & Isola, A. 2010. Hoitajien kokemuksia haasteellisesti käyttäytyvän dementoituvan vanhuksen onnistuneesta kohtaamisesta. Gerontologia. 4/2010, 323–334. [Viitattu 2.6.2021]. Saatavissa: http://elektra.helsinki.fi.ezproxy.saimia.fi/se/g/0784-0039/24/4/hoitajie.pdf
Suhonen, R., Röberg, S., Hupli, M., Koskenniemi, J., Stolt, M. & Leino-Kilpi, H. 2015. Muistipotilaiden optimaalisen palvelukokonaisuuden ominaisuudet. [Viitattu 2.6.2021]. Hoitotiede. Vol. 27 (4), 259–273. Saatavissa: http://elektra.helsinki.fi.ezproxy.saimia.fi/se/h/0786-5686/27/4/muistipo.pdf
THL. 2020. Kansantaudit. Muistisairauksien yleisyys. [Viitattu 30.5.2021]. Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/kansantaudit/muistisairaudet/muistisairauksien-yleisyys
Kuvat
Kuva 1. Pxhere. 2017. [Viitattu 2.6.2021]. Saatavissa: https://get.pxhere.com/photo/hand-man-person-woman-old-male-leg-portrait-finger-think-child-human-care-grandma-mouth-senior-citizen-human-body-face-nose-fear-infant-eye-head-skin-age-fold-organ-spirit-character-seniors-bless-you-supply-disease-grandparent-dependent-sense-care-for-the-elderly-constant-retirement-home-care-costs-nationals-old-people’s-home-age-spots-dementia-alzheimer’s-calcification-need-of-care-civilian-service-1142417.jpg
