Päijät-Hämeen hyvinvointialueen geriatrian poliklinikalla valmistellaan muistiasiakkaan digihoitopolkua. Tarkoituksena on avata vuoden 2024 loppupuolella uusi palvelukanava, jolla monipuolistetaan ja yksilöidään palvelua. Polku parantaa tiedon saantia ja selkeyttää asiakkaalle ja hänen läheiselleen hoitoprosessin etenemistä. Se myös madaltaa kynnystä ottaa yhteyttä asiakasta hoitavaan tahoon. Palvelu tulee mahdollistamaan asiakkaan luvalla myös muistiasiakkaan läheisen kirjautumisen polulle.
Digihoitopolkua suunniteltaessa huomio kiinnitetään kirjallisen ohjeistuksen toteutukseen. Onnistunut informointi palvelusta on merkittävässä roolissa palvelun onnistuneen käyttöönoton kannalta. Tiina Rantanen on luonut LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäjä -erikoistumiskoulutuksen kehittämistyönä selkeän ja toimivan kirjallisen ohjeen digihoitopolun käyttöön käyttäjäkunta huomioiden. Palvelumuotoilussa on tarkoitus hakeutua asiakkaan ja hänen läheisensä kokemusmaailmaan, jolloin ohjeesta saadaan mahdollisimman informatiivinen ja näin heräteltyä kiinnostus palvelua kohtaan.
Geriatrian poliklinikalla on lähdetty innovatiivisesti ja ennakkoluulottomasti viemään digihoitopolkua eteenpäin toimintamallina muistiasiakkaille. Tarkoitus on ottaa käyttöön osaa asiakaskuntaa palveleva malli ja tarjota sitä heille, jotka siitä hyötyvät. Palvelukanavien monipuolistumisen myötä asiakkaiden yksilöllisyys pystytään huomioimaan aiempaa paremmin.
Käyttäjäkunnan huomiointi suunnittelussa
Sähköisissä palveluissa asiakkaan rooli itsenäisenä toimijana korostuu. Tähän liittyy usein pelkoa taitojen riittämättömyydestä. (Häyrinen 2022, 267.) Palvelujen kehittämisen lähtökohtana korostuu vahva asiakasnäkökulma ja siinä on olennaista asiakkaalle koituva todellinen hyöty (Heino & Kärkkäinen 2018, 46). Teknologiaa suositellaan käytettäväksi myös ikääntyneiden palveluissa, mutta palvelut tulee rakentaa huomioiden käyttäjäkunnan osaaminen ja tuen tarve (Martin 2022, 12).
Ihmisiä tulee rohkaista niin sanoin kuin teoinkin oppimaan. Sote-alan ammattilaisten osaamista ja tietoisuutta omasta merkityksestä digitukijoina on tärkeää vahvistaa. (Digitaitoraportti 2022, 8,12,33.)
Kirjallinen ohjeistus osana informatiivista saavutettavuutta
Eri osapuolten osallisuuskäsitys on tärkeä ymmärtää kehitettäessä sähköisiä palveluja (Häyrinen 2022, 267). Iäkkäät tarvitsevat uusien palvelujen käyttöönotossa terveydenhuollon palveluntuottajien antamaa ohjausta (Vahtera ym. 2018, 182).
Asiakkaiden tarpeisiin vastaavien palvelukokonaisuuksien muodostaminen edellyttää sote-ammattilaisilta vankkaa tiedotusosaamista (Sayed & Helminen 2017, 60). Enemmän informaatiota palveluista kaivataan merkittävästi yli 76-vuotiaiden ikäryhmässä (Hyppönen ym. 2014, 73). Yhdenvertaisessa saavutettavuudessa on lähtökohtana informatiivinen saavutettavuus, joten viranomaisten tulee tuottaa tietoa eri tavoin ja asiakkaalle ymmärrettävällä tavalla (Kivinen ym. 2020, 281).
Kirjoittajat
Tiina Rantanen opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäjä -erikoistumiskoulutuksessa. Rantanen toimii koko Päijät-Hämeen hyvinvointialuetta palvelevan geriatrian poliklinikan palveluesihenkilönä. Hän on toiminut tehtävässä koko poliklinikan toiminnan ajan vuoden 2012 alusta lähtien ollen sitä ennen jo kehittämässä poliklinikan toimintaa hanketyönä lähes neljän vuoden ajan.
Juha Roslakka työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä.
Lähteet
Digitaitoraportti. 2022. Digirohkea luottaa tulevaan. Helsinki: Digi- ja väestötietovirasto. Viitattu 16.11. 2023. Saatavissa https://dvv.fi/documents/16079645/141915645/Digitaitoraportti+2022.pdf/4aef7918-6acd-b08b-12fb-f61739b2c8c7/Digitaitoraportti+2022.pdf?t=1669817591546
Heino, T. & Kärkkäinen, P. 2018. Kurkistuksia mahdollisuuksien ikkunoihin – sosiaalialan digitalisaatiota etsimässä. Teoksessa Laitinen, M-L. (toim.) ”Digi vie, sote vikisee” Kokemuksia sote-alan digitalisaatiosta DigiSote-hankkeessa Etelä-Savossa. Mikkeli: Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. 45–52. Viitattu 16.11.2023. Saatavissa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-090-6
Hyppönen, H., Hyry, J., Valta, K. & Ahlgren, S. 2014. Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointi: kansalaisten kokemukset ja tarpeet. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Häyrinen, K. 2022. Sähköisten palveluiden käytön leviäminen vaatii asiakkaiden osaamista ja toimintaprosessien uudistamista. FinJeHeW. Vol. 14 (3), 266–267. Viitattu 16.11.2022. Saatavissa https://doi.org/10.23996/fjhw.122737
Kivinen, T., Vanjusov, H. & Vornanen, R. 2020. Asiakkaan ääni: osallisuus ja vaikuttamisen mahdollisuudet. Teoksessa Hujala A. & Taskinen H. (toim.) Uudistuva sosiaali- ja terveysala. Tampere: Tampere University Press. 267–293.
Martin, J. 2022. Digihoitopolku muistisairaan ikäihmisen tukena. YAMK-opinnäytetyö. Diakonia-ammattikorkeakoulu, johtamisen ja yhteiskunnallisesti vaikuttavan palveluntuotannon kehittäminen. Helsinki. Viitattu 16.11.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112123319
meminsito. 2019. Verkossa, yhteys, kannettava, tietokone. Pixabay. Viitattu 16.11.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/verkossa-yhteys-kannettava-tietokone-4208112/
Sayed, T. & Helminen, J. 2017. Psykososiaalinen ohjaus: malli sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakastyön ja integraation kehittämiseen. Teoksessa Helminen, J. (toim.) Asiakkaan moniammatillinen ohjaus sosiaali- ja terveydenhuollossa. Helsinki: Edita. 59–75.
Vahtera, A., Koskinen, A. & Himanen, S. 2018. Sähköiset omahoitopalvelut ovat mahdollisuus myös ikääntyville. Gerontologia. Vol. 32 (3), 180–196. Viitattu 16.11.2023. Saatavissa https://journal.fi/gerontologia/article/view/70274/38302
