Koronaviruksen vaikutukset ovat näkyneet vahvasti koko yhteiskunnassa. Suomen tärkeimpien kauppakumppaneiden taloudet kärsivät merkittävästi koronapandemiasta ja Suomen bruttokansantuotteen ennustetaan supistuvan vuoden 2020 aikana noin 6,5 %. Tartuntojen lisääntymisen ja sulkutoimien odotetaan vaikuttavan erityisesti palvelualoihin (Euro ja Talous 2020).
Pankkialalla on jouduttu sopeutumaan uuteen tilanteeseen ja pohtimaan toimintatapojen muutoksia. Asiakkaiden ja henkilökunnan turvallisuus on taattava, mutta silti on kyettävä asiakashankintaan ja liiketoiminnallisesti kannattavaa tulosta. Linnalampi ja Torkkeli (2020) tutkivat koronaviruksen vaikutuksia pankkien toimintaan Suomessa ja keskeisimmäksi tutkimustulokseksi muodostui entistä sähköistyneempi asiointi ja aiemmin lähes mahdottomana nähty työskentelymuoto pankissa – etätyö.
Uhka vai mahdollisuus?
Hallitus linjasi keväällä 2020 etätyösuosituksen ja pankkien siirtyminen etätyövalmiuteen alkoi samoihin aikoihin. 15.10. hallitus joutui ottamaan suosituksen käyttöön uudelleen. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2020.) Etätyöhön siirryttiin nopealla aikataululla pidemmäksi aikaa. Uudet rutiinit ja toimintatavat täytyi omaksua nopeasti.
Linnalammen ja Torkkelin (2020) opinnäytetyön tulosten mukaan etätyön toteuttamisessa on positiivisten puolten lisäksi myös haasteita. Pandemian huomioon ottaen etätyön vaihtoehto lisää turvallisuuden tunnetta. Vaihtelevuus arkeen lisää myös tehokkuutta ja joustoa. On kuitenkin huomioitava, että etätyön toteuttaminen on haastavaa erilaisella laitteistolla, kun verrataan konttorin laitteistoon. Myös pankkisalaisuutta on ylläpidettävä kotioloissa. Useamman kuukauden pituinen etätyöskentely laski myös työn mielekkyyttä, koska pankkityö konttorilla hyvin sosiaalista.
Tulevaisuuden pankkityö
Pankkitoimintaan on mahtunut muutoksia vuosien varrella. Keskeisimmät muutostekijät ovat olleet madaltunut korkotaso, vakavaraisuuteen pohjautuvien säädösten tiukentuminen ja digitalisoituminen. Koronaviruksen nähdään vauhdittavan digitalisoitumista tulevaisuudessakin. Perinteiset pankkilaitokset saavat rinnalleen uudenlaisia palveluntarjoajia sekä suuria teknologiayrityksiä. Jo nyt on olemassa rahoituslaitoksia, jotka toimivat kokonaisuudessaan verkossa. (Horelli 2020.) Jonkinlainen uudistuminen on edessä myös Suomessa, vaikka toistaiseksi perinteiset pankit ovat voineet käyttää valttikorttinaan henkilökohtaista asiakaspalvelua.
Etätyöskentelyn ennakoidaan jäävän pysyvästi käyttöön pandemian jälkeen (Linnalampi & Torkkeli 2020). Pelkästään se, että työtä pystytään tarvittaessa tekemään ilman asiakaskontaktia, kertoo siitä, että tulevaisuudessa konttoritoiminta vähenee myös Suomessa. Jos voimme jo nyt hoitaa pankkiasioita ilman konkreettista käyntiä konttorilla, millaista pankkiasiointi on kolmenkymmenen vuoden kuluttua? Tulevaisuuden ennustaminen on aina epävarmaa, mutta muutokset työskentelytapoihin ovat kuitenkin nähtävissä.
Kirjoittajat
Laura Linnalampi valmistuu tradenomiksi LAB-ammattikorkeakoulusta joulukuussa 2020. Linnalampi on työskennellyt korona-ajan pankissa ja on kiinnostunut urasta finanssialalla.
Henni Torkkeli valmistuu tradenomiksi LAB-ammattikorkeakoulusta joulukuussa 2020. Torkkeli on työskennellyt korona-aikana pankissa ja hän tähtää finanssialan työtehtäviin tulevaisuudessa.
Leea Kouhia toimii taloushallinnon lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Euro ja talous. 2020. Marraskuun 2020 talouskatsaus. [Viitattu 1.12.2020]. Saatavissa: https://www.eurojatalous.fi/fi/2020/artikkelit/marraskuun-2020-talouskatsaus-suhdannenakyma-heikentynyt-kesan-jalkeen/
Horelli, M. 2020. MustRead: Konttoreita suljetaan pysyvästi – korona työntää loputkin maailman vähittäispankkibisneksestä verkkoon. Finanssiala. [Viitattu 30.11.2020]. Saatavissa: https://www.finanssiala.fi/uutismajakka/Sivut/Konttoreita-suljetaan-pysyv%C3%A4sti-maailmalla-koronan-vuoksi.aspx
Linnalampi, L. & Torkkeli, H. 2020. Covid-19 -viruksen vaikutukset pankkien toimintaan Suomessa. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. [Viitattu 27.11.2020]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120726631
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2020. Hallitus linjasi valtakunnallisista ja alueellisista suosituksista koronaepidemian leviämisen estämiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö. [Viitattu 27.11.2020]. Saatavissa: https://stm.fi/-/10616/hallitus-linjasi-valtakunnallisista-ja-alueellisista-suosituksista-koronaepidemian-leviamisen-estamiseksi
