Koulutuksesta tukea harjoittelun ohjaamiseen

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän harjoittelun ohjaajille toteutettiin Taitoa ohjaukseen (3op) koulutus 16.3.‒17.5.2022. Koulutus koostui kolmesta lähipäivästä ja itsenäisestä työskentelystä. Koulutuksen toteutuksessa hyödynnettiin HARKKA-hankkeessa tuotettua koulutusmateriaalia (Tervaskanto-Mäentausta & Rintala 2021). Osallistujat toimivat opiskelijoiden harjoittelun ohjaajina keskussairaalan eri yksiköissä, kuntoutussairaalan osastoilla, kotikuntoutuksessa ja kotihoidossa. 

Koulutuksen tavoitteena oli ohjaajien ohjausosaamisen tunnistaminen sekä kannustavan ohjausosaamisen vahvistaminen. Lisäksi tavoitteena oli lisätä keinoja ratkaisukeskeiseen toimintaan vaikeissa ohjaustilanteissa. Keskeisenä koulutuksen tavoitteena oli oman työyksikön harjoittelun ohjausta vahvistavien toimintamallien kehittäminen sekä moniammatillisten harjoittelun mahdollisuuksien hyödyntämisen tehostaminen.  

Koulutuksen teemat 

Ensimmäisen koulutuspäivän teemana oli harjoitteluohjaajan tietotaito ja ohjaajan rooli opiskelijan harjoittelussa. Osallistujien kanssa keskusteltiin harjoittelun ohjaukseen laadituista laatusuosituksista (Suomen ammattikorkeakoulujen terveysalan koulutuksen verkosto 2020, Valtakunnallisen opiskelijaohjauksen kehittämisverkosto 2017). Osallistujat pohtivat omaa ohjaustyyliään ja ohjausosaamisen kehittämistarpeitaan Työyksikön näkökulmasta harjoittelun ohjaajat tunnistivat opiskelijaohjauksen kehittämistarpeita. (Tervaskanto-Mäentausta & Rintala 2021.) Näihin liittyen aloitettiin kehittämistehtävän suunnittelu. 

[Alt-teksti: kolme naista suuren valkoisen kirjoitustaulun äärellä, yksi kirjoittaa, taululla tekstejä muun muassa resurssit, yksiköiden välinen yhteistyö, palautteen anto, asenne.]
Kuva 1. Harjoitteluprosessin kehittämistarpeiden pohdintaa. (Kuva: Pirjo Knuuttila)

Toisen koulutuspäivän teema rakentui laadukkaan harjoitteluympäristön ja ohjausprosessin käsittelystä. Opiskelijat tunnistivat opiskelijaohjauksen tarpeita ohjausprosessin eri vaiheissa.  Erityisesti pohdittiin ohjaajan merkityksellistä roolia opiskelijan harjoittelun etenemisen tukemisessa. Koulutukseen osallistujat harjoittelivat opiskelijoiden ohjaamista osaamistavoitteiden laatimisessa. Koulun roolia harjoittelujen ohjauksessa käsiteltiin valtakunnallisen suosituksen pohjalta. Koulutuspäivässä keskusteltiin myös moniammatillisen tiimiharjoittelun ajankohtaisuudesta ja kehittämisen tarpeesta. 

Harjoitteluohjauksen haasteelliset tilanteet olivat kolmannen koulutuspäivän pääteemana. Kaksi englanninkielisen sairaanhoitajakoulutuksen opiskelijaa kertoi harjoittelukokemuksistaan. He painottivat myönteisen harjoitteluilmapiirin merkitystä oppimisen mahdollistajana.  Fysioterapeuttiopiskelija toi esille muun muassa ohjaajan toiminnan merkityksen harjoittelun onnistumisessa ja oppimiseen haastavan ohjaamisen tärkeyden. Viestinnän lehtori Ruusa Einiö havainnollisti esityksessään keinoja selkokieliseen ohjaukseen opiskelijoille, joille suomi ei ole äidinkieli. 

Hyvät käytännöt omaan työyksikköön 

Viimeisenä lähipäivänä osallistujat esittelivät toteuttamansa kehittämistehtävät. Tehtävät kohdentuivat muun muassa opiskelijan oppimisen arviointikäytänteisiin ja ohjausprosesseihin sekä Cles-palautteiden ‒ Clinical Learning Environment and Supervision Evaluation Scale ‒ hyödyntämiseen työyksikön harjoitteluohjauksen laadun parantamisessa.

LAB-ammattikorkeakoulun järjestämistä täydennyskoulutuksista kerätään osallistujapalautetta asteikolla 1‒5. Koulutuksen saaman palautteen mukaan koulutus toteutui erinomaisesti (4.7) ja koulutuksen sisältö muodosti selkeän kokonaisuuden. 

                      ”Koulutuksesta sai konkreettisia keinoja ja mielenmaisemaan muutoksia” 

“Kehittämistehtävän teko työpaikalle mahdollistaa myös oppien viemisen työyksikköön.” 

“Keskusteleva opetus on mielekästä. Se avaa erilaisia näkökulmia ja työnkuvia” 

Palautteen perusteella Taitoa ohjaukseen -koulutuskokonaisuutta kehitetään edelleen. Tavoitteena on järjestää seuraava vastaava koulutus keväällä 2023. 

Kirjoittajat 

Päivi Ivanoff-Lahtela toimii LAB-ammattikorkeakoulussa sairaanhoitajakoulutuksessa lehtorina ja harjoitteluvastaavana. 

Pirjo Knuuttila toimii LAB-ammattikorkeakoulussa fysioterapiakoulutuksessa lehtorina ja harjoitteluvastaavana. 

Lähteet 

Suomen ammattikorkeakoulujen terveysalan koulutuksen verkosto. 2020. Viitattu 30.5.2022. Saatavissa https://amkterveysala.wordpress.com/harjoittelun-laatusuositukset/ 

Tervaskanto-Mäentausta, T. & Rintala, T-M. (toim.) 2021. HARKKA – Kehittyneitä toimintatapoja terveysalan harjoitteluun ja ohjaukseen. Oamk Journal. Oulun ammattikorkeakoulu. Oulu. Viitattu 6.6.2022. Saatavissa http://urn.fi/urn:isbn:978-9 

Valtakunnallisen opiskelijaohjauksen kehittämisverkosto. 2017. Viitattu 30.5.2022. Saatavissa https://www.psshp.fi/documents/7796350/7841414/Laatusuositukset_2017.pdf/57928396-0050-4201-ab93-a11881cc101e