Lastensuojelun sijaishuollossa olevien lasten mielenterveyspalveluiden saatavuudessa on pitkään ollut puutteita. Sekä erikoissairaanhoidon että perustason hoitoon pääsy on ollut vaikeaa, eikä lastensuojelunpalveluiden voida nykyisellään olettaa vastaavaan tähän tarpeeseen. (Valvira 2022.) Sijoittaminen lastensuojelulaitokseen ei yksinään ole riittävä toimi tilanteessa, jossa lapsella tai nuorella on tarve mielenterveyspalveluiden saamiselle. Sijoitus ei saa heikentää lapsen tai nuoren oikeutta mielenterveyspalveluihin. Tämän vuoksi yhteistyötä eri toimijoiden välillä tulisi kehittää, jotta lapset ja nuoret saisivat tarvitsemansa tuen. Aina tilanteet eivät kuitenkaan vaadi erikoissairaanhoidon osaamista, vaan varhaisen tuen avulla voidaan mielenterveyttä tukea myös lastensuojelulaitoksissa. (Lastensuojelun keskusliitto 2022.)
Yhteistyöllä parempaan saatavuuteen
Mielenterveyden hoitaminen on yhteiskunnallisestikin tärkeä asia, johon kaikkien tulisi osallistua. Toimiva, voimavaroja kannatteleva arki, jossa mielenterveyttä kuormittavia tekijöitä tunnistetaan ja ennaltaehkäistään, luo hyvät olosuhteet hyvälle mielenterveydelle. Tällaista varhaista tukea tulisi olla kaikkien saatavilla ja tuen piiriin pääsemisen tulisi olla helppoa. (Kylmä ym. 2021.) Perheissä, joissa tukea tarvitaan, voivat tilanteet olla jo monimutkaistuneita ja edellyttävät perheiden kanssa työskenteleviltä ammattilaisilta toimivaa yhteistyötä. Lastensuojelutyössä on usein puutetta resursseista ja palvelujärjestelmä on pirstaleinen. Nämä vaikeuttavat yhteistyön tekemistä eri asiantuntijoiden välillä. Suuri haaste on koordinoinnin puute, joka aiheuttaa myös työn päällekkäisyyttä. (Alin ym. 2024.)
Mielenterveyttä edistävä lastensuojelu
Lastensuojelun ja psykiatristen palveluiden tarpeen rajapinta on häilyvä – lastensuojelulaitoksiin sijoitetut lapset ja nuoret voivat oireilla hyvin samoin tavoin kuin psykiatrisissa sairaaloissa hoidettavat lapset ja nuoret. Lastensuojelulaitoksiin sijoitetut nuoret ovat usein alihoidettuja ja tarvitsisivat enemmän ja paremmin kohdennettua mielenterveyden hoitoa. Tämän vuoksi lastensuojelun ja mielenterveystyön ammattilaisten yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää. Lastensuojelun työntekijöiden tulee saada konsultaatioapua mielenterveysammattilaisilta, sekä lasten ja nuorten tarvitseman hoidon tulisi järjestyä tarpeen vaatiessa. (Timonen-Kallio 2017.)
Paljon voidaan kuitenkin tehdä jo lastensuojelun palveluissa. Mielenterveystyö pitää sisällään niin mielenterveyden edistämisen kuin häiriöiden ehkäisemisenkin. Myös mielenterveyden häiriöiden hoito ja kuntoutus on keskeistä. Keskeistä mielenterveyden edistämisessä on vahvistaa ja lisätä mielenterveyttä suojaavia tekijöitä. Mielenterveyttä edistävää työtä on tärkeää tehdä myös hoidon ja kuntoutuksen ohella. Mielenterveystaidoilla voidaan vahvistaa mielenterveyttä vahvistamalla nuoren omia voimavaroja, esimerkiksi resilienssiä, itsetuntemusta ja arjen hallintaa. (Aalto-Setälä ym.2020.)
Osaamisen vahvistaminen
Lastensuojelun ja lasten mielenterveystyön arki on monimutkaistunut ja haasteet kasvaneet. Tähän voisivat olla avuksi uudenlaiset ratkaisut ja osaamisen vahvistaminen. Dialoginen ja moniammatillinen työskentelytapa ja ymmärrys mielen hyvinvoinnista vahvistaisivat mielenterveysosaamista lastensuojelutyössä. Rohkean, rooleja ravistavan ajattelun ja kouluttautumisen myötä lastensuojelun työntekijät voisivat omaksua terapeuttista osaamista hyödyntäen sitä arjen työssään. (Mustonen & Frimodig 2022.)
Ongelmaan voitaisiin siis tarttua monin tavoin. Vahvistamalla lastensuojelun työntekijöiden ja mielenterveystyöntekijöiden yhteistyötä huomattaisiin entistä paremmin ne lapset ja nuoret, jotka tarvitsevat erityisosaamista. Lastensuojelun osaamista vahvistamalla pystyttäisiin taasen parantamaan työntekijöiden keinoja auttaa ja tukea lapsia, nuoria ja perheitä laitoksissa, jotta tarvetta erikoissairaanhoidolle ei syntyisi. Myös osaava varhainen tuki ehkäisisi tarpeen syntyä. (Pitkänen ym. 2022)
Kirjoittajat
Leila Ruth on sosionomi (AMK) ja LAB-ammattikorkeakoulun sosionomi YAMK -opiskelija lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen koulutusohjelmasta.
Jaana Mantela on LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan lehtori ja kiinnostunut lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisestä.
Lähteet
Aalto-Setälä, T., Huikko, E., Appelqvist-Schmidlechner, K., Haravuori, H. & Marttunen, M. 2020. Kouluikäisten mielenterveysongelmientuki ja hoito perustason palveluissa – Opas tutkimiseen, hoitoon ja vaikuttavien menetelmien käyttöön. THL. Viitattu 29.10.2024. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/140590/OHJ2020_006%20verkko%20u.pdf?sequence=4&isAllowed=y
Alin, M., Kaittila, A. & Leinonen, L. 2024.Moniammatillisen yhteistyön muodot lasten, nuorten ja perheiden palveluissa. Teoksessa Kiili, J., Jaakola, A-M., Anis, M., Lamponen, T. & Stenvall E. (toim.) Lapsiperheiden ja lastensuojelun sosiaalityö. Helsinki: Gaudeamus Oy, 37–54.
geralt. 2017. Altmann, G. Aurinko, auringonkukka, onnea, yhteisö. Pixabay. Viitattu 20.11.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/aurinko-auringonkukka-onnea-yhteis%C3%B6-2574946/
Kylmä, J., Paavilainen, E. & Kaunonen, M. 2021. Mielenterveys ja perhe. Teoksessa Harju, E., Palonen, M. & Sarell, N. (toim.) Yhdessä perheen kanssa – Perheiden ja terveydenhuollon kohtaamisia. Helsinki: Gaudeamus Oy, 159–180.
Lastensuojelun keskusliitto. 2022. Lastensuojelu ei korvaa lasten ja nuorten mielenterveyspalveluita. Viitattu 30.10.2024. Saatavissa https://www.lskl.fi/wp-content/uploads/2022/04/20220407LastensuojeluEiKorvaaLastenJaNuortenMielenterveyspalveluitaKannanotto2022.pdf
Mustonen, K. & Frimodig, A. 2022. Terapeuttinen dialogi– lasten mielenterveystyön ja lastensuojelun yhteistä oppimista ja osaamista. Teoksessa Yliruka, L., Eriksson, P., Jokinen, L. & Pasanen, K. (toim.) Kohti monitoimijaista lastensuojelua hyvinvointialueilla. 170─180. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 29.10.2024. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/145628/TYO%cc%882022_052_Kohti%20monitoimijaista%20lastensuojelua%20hyvinvointialueilla_s_Korjattu%20260123.pdf?sequence=7&isAllowed=y
Pitkänen, T., Tourunen, J., Huhta, H., Kaskela, T., Takala, J., Helfer, A., Jurvanen, S., Laine, R., Larivaara, M. & Suurpää, L. 2022. Nuorten mielenterveyden tukeminen sosiaalihuollossa ja matalan kynnyksen toiminnassa – Työntekijöiden ja nuorten näkemyksiä tarpeista ja toimintatavoista. Valtioneuvoston selvitys – ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:65. Viitattu 30.10.2024. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164402/VNTEAS_2022_65.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Timonen-Kallio, E., Yliruka, L. & Närhi, P. 2017.Lastensuojelun terapeuttisen laitoskasvatuksen mallinnus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 29.10.2024. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/132319/Tyo%cc%88paperi_2017_23_netti%20%282%29.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Valvira. 2022. Lastensuojelussa olevien mielenterveys- ja päihdepalvelut eivät toteudu lain edellyttämällä tavalla. Viitattu 30.10.2024. Saatavissa https://valvira.fi/-/lastensuojelussa-olevien-mielenterveys-ja-paihdepalvelut-eivat-toteudu-lain-edellyttamalla-tavalla
