Liikuntaharjoittelu vaikuttaa kipuun sekä välittömästi harjoittelun jälkeen että pitkällä aikavälillä. Kuormitusta seuraavaa noin 10–30 minuuttia kestävää kiputuntemuksen lievittymistä kutsutaan hypoalgesiaksi.
Hypoalgesian aiheuttavia tekijöitä ei tunneta varmaksi, mutta tutkimustieto on osoittanut, että harjoittelun aikana ja sen jälkeen endogeeniset järjestelmät aktivoituvat. Tällöin elimistössä vapautuu kipuaistimusta sääteleviä ainesosia, esimerkiksi opioideja ja serotoniinia. (Tarnanen 2020, 242.) Myös Crombien ym. (2017) tekemä tutkimus aiheesta tukee teoriaa, että liikunta saa aikaan hypoalgesiaa endokannabinoidijärjestelmän kautta, joka on yksi endogeenisen järjestelmän osa.
![[Alt-teksti: Nuori nainen hyppäämässä raajat x-asennossa ja pitkät hiukset liehuen, vartalo näkyy tummana siluettina sinistä kesätaivasta vasten.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2021/12/531_2021_Liike-on-laake.jpg-1024x680.png)
Säännöllisesti toteutettu liikunta parantaa kivunsietokykyä, rauhoittaa tulehdusreaktioita sekä tehostaa opioidien ja endorfiinien tuotantoa elimistössä. Lisäksi liikunnalla on suotuisia vaikutuksia mielialaan sekä uneen ja vireyteen. Huono uni lisää kipuoireilua, mutta elvyttävä uni taas lievittää kroonista kipua. (Miranda 2019, 56–58, 132–134.) Liikunta siis lievittää kipua monilla tavoilla.
Krooninen kipu ja liikunta
Kipu on epämiellyttävä sensorinen tai emotionaalinen kokemus, johon liittyy kudosvaurio tai sen mahdollisuus tai jota kuvaillaan kudosvaurion käsitteillä (Kansainvälinen Kivuntutkimusyhdistys IASP Kaurasen 2019, 546; Vainion 2018, 18 mukaan). Kivun kokeminen on subjektiivista eli jokainen kokee, ymmärtää ja tulkitsee kipua yksilöllisesti (Kauranen 2019, 546; Miranda 2019, 8). Kroonisesta kivusta puhutaan, kun kipu on kestänyt yli 12 viikkoa tai normaalia kudoksen paranemisaikaa pidempään (Käypä hoito -suositus 2017; Kalso ym. 2018, 110).
Kipua pyritään hoitamaan ensin lääkkeettömästi mahdollisuuksien mukaan, ja lääkehoitoa käytetään tarvittaessa muihin keinoihin yhdistettynä (Käypä hoito -suositus 2015). Liikunta mainitaan heti ensimmäisenä Käypä hoito -suosituksen keskeisimmissä lääkkeettömissä kivun hoitokeinoissa (Käypä hoito -suositus 2015). Tutkimustiedon mukaan liikunta ei todennäköisesti aiheuta haittaa tai pahenna kroonista kipua ja on siksi sopivaa myös kroonisesta kivusta kärsiville (Geneen ym. 2017).
Liikunta kivun ehdoila
Liikunnan tehoa lisätään progressiivisesti eli nousujohteisesti oireita seuraten. Liikunnan intensiteettiä tulee laskea, mikäli se lisää oireita. (Hakalin & Sirainen 2021, 15.) Kuten kivun kokeminen, myös sen lievittämiseen toimivat keinot ovat yksilöllisiä ja tapauskohtaisia.
Aluksi kannattaa muutenkin tunnustella tilannetta lempeällä liikunnalla, kuten kävelyllä. O´Connor ym. (2015) meta-analyysin mukaan kävelyä voidaan suositella tehokkaana liikuntamuotona kroonisesta tuki- ja liikuntaelimistön kivusta kärsiville.
LAB-ammattikorkeakoulussa valmistunut opinnäytetyö tutki fibromyalgian itsehoitoa, johon kuuluu olennaisesti liikunta (Hakalin& Sirainen 2021). Opinnäytetyön tuotoksena syntyi opas, joka löytyy opinnäytetyön liitteistä. Oppaassa on tietoa liikunnasta fibromyalgiaa sairastaville sekä valmiita harjoitteita ja ohjeita, joiden pohjalta voi etsiä itselleen sopivaa liikuntamuotoa ja kuormitustasoa. Fibromyalgia on krooninen kipu-uupumusoireyhtymä, johon liittyvät laaja-alaiset krooniset kivut, siksi samoja liikuntasuosituksia voidaan hyödyntää muillekin kroonista kipua poteville, vaikka fibromyalgiadiagnoosia ei olisi. (Hakalin & Sirainen 2021.)
Kirjoittajat
Emilia Sirainen on LAB-ammattikorkeakoulusta 2022 alkuvuodesta valmistuva fysioterapeutti, joka on aiemmalta koulutukseltaan auktorisoitu personal trainer. Liikunta ja terveys ovat hänen sydäntään lähellä, minkä takia liikunnan kipua lievittävä vaikutus kiinnostaa häntä.
Anu Kaksonen on OMT-fysioterapeutti ja fysioterapian lehtori LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Crombie, K., Brellenthin, A., Hillard, C. & Koltyn, K. 2017. Endocannabinoid and Opioid System Interactions in Exercise Induced Hypoalgesia. [Viitattu 5.12.2021]. Saatavissa: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6454785/
Geneen, L., Moore, A., Clarke, C., Martin, D., Colvin, L., Smith, B. & Cochrane. 2017. Pain, Palliative and Supportive Care Group. Physical activity and exercise for chronic pain in adults: an overview of Cochrane Reviews. [Viitattu 5.10.2021]. Saatavissa: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5461882/
Hakalin, A. & Sirainen, E. 2021. Fibromyalgian omahoidon opas – sähköinen opas potilaille ja hoitohenkilökunnalle Päijät-Soten alueella. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. [Viitattu 6.11.2021]. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052711961
Kalso, E., Elomaa, M. & Granström, V. 2018. Akuutti ja krooninen kipu. Teoksessa: Kalso, E., Haanpää, M., Hamunen, K., Kontinen, V. & Vainio, A. (toim.): Kipu. 4. uudistettu painos. Helsinki: Duodecim.
Kauranen, K. 2019. Fysioterapeutin käsikirja. 1.–3. painos. Helsinki: Sanoma Pro Oy.
Käypä hoito -suositus. 2015. Kipu. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. [Viitattu 1.10.2021]. Saatavissa: https://www.kaypahoito.fi/hoi50103#s9_1
Miranda, H. 2019. Ota kipu haltuun. Uudistettu painos. Helsinki: Otava.
O´Connor, S., Tully, M., Ryan, B., Bleakly, C., Baxter, G., Bradley, J. & McDonough, S. 2015. Walking Exercise for Chronic Musculoskeletal Pain: Systematic Review and Meta-Analysis. [Viitattu 5.12.2021]. Saatavissa: https://www.archives-pmr.org/article/S0003-9993(14)01314-8/fulltext
Tarnanen, S. 2020. Kipu ja harjoittelu. Teoksessa: Luomajoki, H. (toim.) Ammattilaisen kipukirja. 1. painos. Lahti: VK-kustannus Oy.
Vainio, A. 2018. Kipu ja kieli. Teoksessa: Kalso, E., Haanpää, M., Hamunen, K., Kontinen, V. & Vainio, A. (toim.) Kipu. 4. uudistettu painos. Helsinki: Duodecim.
Kuva
Kuva 1. Microsoft Office Word -kuvapankki. 2021. [Viitattu 6.11.2021]. Saatavissa: https://pxhere.com/fi/photo/696337
