Etelä-Karjalan matkailukysyntä on kokenut 2020-luvulla suuria muutoksia.Ulkomaalaisten matkailijoiden määrä alueella putosi vuonna 2020 Covid-19-pandemian myötä noin neljännekseen aiemmasta (Tilastokeskus 2023). Koska alueen matkailun merkittävin ulkomainen lähtöalue on jo pitkään ollut Venäjä (2019 /n. 85 %) ja Ukrainan sota toi Venäjä-lähtöiseen matkailuun uuden kriisin, on kansainvälisen matkailun elpyminen Etelä-Karjalassa ollut merkittävästi hitaampaa kuin muualla Suomessa. Muutos Etelä-Karjalan matkailun lähtöalueissa on todennäköisesti pitkäkestoinen, ja matkailusektorin elinvoimaisuuden säilyttäminen tulee vaatimaan kysynnän ja tarjonnan kohtauttamista muuttamalla palvelutarjontaa.
![[Alt-teksti: rosoista ja sileää kalliopintaa keskellä luontoa, kalliossa näkyy merkintöjä.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2023/11/733_2023_Luontokohteiden-kulttuuriperinnosta-vetovoimaa-rajaseudun-matkailuun-1024x670.jpg)
Uudet asiakastarpeet ja alueelliset vetovoimakohteet
Etelä-Karjalassa matkailun perinteinen huipputeema on ollut ostos- ja kylpylämatkailu (Etelä-Karjalan liitto 2017). Kylpylöiden ja kauppakeskusten hiljennyttyä kompensaatiota alueen elinvoimaan on mahdollista löytää luontomatkailusta, jossa ajankohtainen trendi on kiinnostus entistä yksilöllisempiin palveluihin sekä lähimatkailuun.
Imatralla valmistellaan tällä hetkellä valtakunnallista eräkulttuurin vastuumuseota, joka tukee koko Itäisen Suomen vetovoimaa ja tarjoaa helposti saavutettavia elämyksiä suomalaisesta erä- ja luontokulttuurista (Suomen Erämuseosäätiö 2023). Hankkeen odotetaan edistävän Saimaan alueen matkailua ja lisäävän myös matkailuyrittäjien kiinnostusta kulttuuriperintöteemaan. Luontomatkailun näkökulmasta alueen toisena kehittämisen moottorina toimii vuonna 2021 UNESCOn virallisen tunnustuksen saanut Saimaa Geopark, jonka toiminnan ja sisältöjen kehittämisen näkökulmasta kulttuuriperintö on kiinnostava teema.
Hankeyhteistyötä kulttuuriperinnön näkyväksi tekemiseen
Rajaseudun matkailukysynnän muutoksiin ja luonto- ja lähimatkailun uusiin asiakastarpeisiin vastaaminen, alueellisten kärkihankkeiden tukeminen ja Etelä-Karjalan alueen rikas kulttuuriperintö luovat matkailun kehittämiseen kiinnostavia mahdollisuuksia, joihin LAB-ammattikorkeakoulu, Etelä-Karjalan Virkistysaluesäätiö ja Suomen Erämuseosäätiö ovat tarttumassa pian käynnistyvässä yhteishankkeessaan Luontokohteiden kulttuuriperinnöstä vetovoimaa rajaseudun matkailuun. Hankkeessa kootaan Etelä-Karjalan luontoon liittyvää kulttuuriperintötietoa ja kehitetään siihen liittyvää tuotteistamista sekä lisätään luontoa ja kulttuuria yhdistävien kohteiden ja palvelujen näkyvyyttä (LAB 2023).
Kirjoittaja
Päivi Tommola toimii LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana Hyvinvointia elinympäristöistä, liikkumisesta ja matkailusta -kasvualustalla. Hän on vastannut Luontokohteiden kulttuuriperinnöstä vetovoimaa rajaseudun matkailuun -hankkeen valmistelusta (LAB 2023).
Lähteet
Etelä-Karjalan liitto. 2017. Maakuntakaavan seurantaraportti joulukuu 2017. Viitattu 30.10.2023. Saatavissa https://liitto.ekarjala.fi/wp-content/uploads/sites/2/julkaisut/2017/Maakuntakaavan_seurantaraportti_joulukuu2017.pdf
LAB. 2023. Luontokohteiden kulttuuriperinnöstä vetovoimaa rajaseudun matkailuun. Hankesuunnitelma. LAB-ammattikorkeakoulu. Julkaisematon lähde.
Suomen Erämuseosäätiö. 2023. Museo rakentuu peruskivestä. Viitattu 30.10.2023. Saatavissa https://eramuseo.fi/ajankohtaista/museo-rakentuu-peruskivest-ylspin
Tilastokeskus. 2023. Yöpymistilastot. Viitattu 30.10.2023. Saatavissa https://stat.fi/tilasto/matk
