Luovuus verkkotutkinnon oppimismuotoilussa on uskallusta nähdä asioita uudella tavalla ja rohkeutta kokeilla erilaisia pedagogisia ratkaisuja. Pedagoginen kokeilukulttuuri edesauttaa opettajan kehittymistä opettajana. Luova opettaja tarkastelee pedagogisia ratkaisuja kriittisesti, mikä voi tuottaa uudenlaisia toimintatapoja.
Oppimismuotoilu on luovaa suunnittelutyötä. Luovassa oppimismuotoilussa olisi tärkeää päästä työparin kanssa yhteisen ajattelun tasolle. Yhdessä ajattelu vaatii avointa keskustelua positiivisessa, eteenpäin vievässä ja kritiikittömässä ilmapiirissä. (Järvilehto & Järvilehto 2019, 114.) Kriittinen pohdinta työparin, kollegojen ja opiskelijoiden kanssa on osa oppimisprosessia. Pedagogiset ratkaisut palvelevat jokaisen opiskelijan oppimista ja ne auttavat opiskelijan osaamisen kehittymistä.
Kokemuksia verkkotyöpajoista
Verkkotutkinnossa opiskellaan verkkotyöpajoissa kahdesti viikossa. Verkkotyöpajat muotoillaan siten, että eri kampusten opettajat muodostavat opintojakson työparin. Työpareista muodostetaan opettajatiimit, jotka tekevät yhteissuunnittelua opintojen ajoitusten sekä pedagogisten ja teknisten ratkaisujen osalta. Jokainen opettajatiimi sitoutuu suunnittelemaan verkkotyöpajoja opiskelijatiimeille sekä pienryhmien opettamiseen verkkotyöpajoissa. Opintojaksot muotoillaan hyödyntäen tiimioppimista ja flipped learning- eli käänteisen oppimisen pedagogiikkaa.
Opiskelijat ovat valmistautuneet erinomaisesti jokaiseen verkkotyöpajaan ennakkotehtävien ja videotallenteiden avulla. Osaamisen syventäminen mahdollistuu omissa tiimeissä ja verkkotyöpajoissa oppimisprosessin aikana. Opiskelijoiden tuotokset ovat laadukkaita ja he käyttävät monipuolisesti erilaisia digitaalisia työkaluja tuotoksien esittelyssä. Opiskelijoiden vastuullinen, huolellinen tekeminen on ollut näkyvää. Verkkotyöpajoissa Zoomin Breakout rooms- ja Chat-työkalut mahdollistivat vuorovaikutuksen pienryhmissä ja yhdessä ajattelun. Videokuvan käyttö verkkotyöpajoissa heti tutkinnon alusta alkaen on vahvistanut vuorovaikutteisuutta opiskelijoiden ja opettajien välillä.
Oppimismuotoilun myötä tunnistettuja hyviä käytäntöjä ovat yhteissuunnittelu opettajien kesken ja reflektio jokaisen verkkotyöpajan jälkeen. Yhteinen tarkka käsikirjoitus verkkotyöpajoissa sekä opettajatyöparin selkeä työnjako ovat olleet hyviä käytäntöjä. Yhteistyö ja yhteissuunnittelu ovat sujuneet hyvin. Tutustuminen työparin osaamiseen ja toiminnallisuus verkossa ovat laajentaneet omaa osaamista.
Lopuksi
Oppiminen työssä -kirjan (Kupias & Peltola 2019) mukaan erinomaisinkaan oppimisympäristö ei kehity ilman opiskelijoita. Oppimiseen tarvitaan oikeanlainen taajuus. Dialogi muiden kanssa vahvistaa oppimista. Utelias ja rohkea pedagoginen kokeilukulttuuri mahdollistavat uudet ratkaisut sekä auttavat näkemään asiat uudessa valossa.
”Ilman kyllä-sanaa on mahdotonta synnyttää mitään uutta.
Ilman ei-sanaa on mahdotonta synnyttää mitään upeaa.”
(Järvilehto & Järvilehto 2019, 9.)
Kirjoittajat
Minna Markkanen on sosiaalialan lehtori ja verkkotutkinnon tiimivalmentaja LAB-ammattikorkeakoulussa.
Tarja Tolonen on sosiaalialan lehtori ja verkkotutkinnon tiimivalmentaja LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Järvilehto, P. & Järvilehto, L. 2019. PIM! Olet luova. Jyväskylä: Tuumakustannus.
Kupias, Peltola. 2019. Oppiminen työssä. Helsinki: Gaudeamus.
Huhtanen, A. 2019. Aalto-yliopisto. Verkko-oppimisen muotoilukirja – Käytännön työkaluja laadukkaan verkko-oppimisen muotoiluun. [Viitattu 27.10.2020.] Saatavissa: https://fitech.io/app/uploads/2019/09/Verkko-oppimisen-muotoilukirja-v-1.4.1-web.pdf
Kuvat
Kuva 1. Altmann, G. Verkkojen-ilo-ihmisen-nauraa. [Viitattu 12.6.2020] https://pixabay.com/fi/photos/verkkojen-ilo-ihmisen-nauraa-3719881/
