Moniammatilliset taidot sekä kyky systeemiajatteluun nähdään tärkeinä tulevaisuuden työelämätaitoina (Malin 2023; OPH 2023; Sitra 2022). Keskeisten julkisten palvelujen siirtyminen kunnilta hyvinvointialueille on muuttanut moniammatillista yhteistyötä uudella tavalla (ks. STM 2023). Moniammatillisessa verkostotyössä tarvitaan ymmärrystä kokonaisuuksista, asioiden välisistä yhteyksistä ja vaikutuksista sekä ymmärrystä vuorovaikutussuhteista (Ristikangas ym. 2021). Keskeistä moniammatilliselle työskentelylle on yhteinen ymmärrys yhteistyön tavoitteista ja sen merkityksestä asiakkaalle tai potilaalle, minkä lisäksi on tärkeää tunnistaa kehittämistä vaativat toimintatavat ja käytännöt (Kekoni ym. 2019, 22).
Mahdollisuuksia kehittämishankkeessa
Teperin (2024) opinnäytetyössä (ylempi AMK) selvitettiin moniammatillisen työn kehittämisen mahdollisuuksia ja haasteita osana laajaa kehittämishanketta (ks. Parasta Itää 2023).
Tutkimuksellisen kehittämistyön tulosten perusteella Teperi (2024) esittää johtopäätöksiä, joiden mukaan moniammatillisen yhteistyön kehittäminen vaatii asiakkaan aseman, työkulttuurin ja rakenteiden tarkastelua. Moniammatillinen työskentely on sujuvaa, kun työskentely on asiakaskeskeistä ja työntekijät tuntevat palvelujärjestelmän ja toistensa tavat tehdä työtä. Asiakaskeskeinen työskentely tarkoittaa yhteisen toiminnan kohdistamista asiakkaalle arvoa tuottavaan toimintaan ja yhteisen tavoitteen määrittelyä. Moniammatillista yhteistyötä tukeva työkulttuuri muodostuu työntekijöiden joustavuudesta, yhteistyötaidoista, työn reflektoinnista ja turvallisesta ilmapiiristä. Yhteistyötä vaikeuttaa työntekijöiden kiire ja aikataulujen yhteensovittamisen vaikeus, epätietoisuus verkoston jäsenistä, tietojen luovuttamisen haasteet ja eri toimijoiden erilliset suunnitelmat. (Teperi 2024.)
Moniammatillisen yhteistyön kehittämistä on johdettava systemaattisesti
Moniammatillisen verkostotyön kehittäminen edellyttää rakenteista riippumatonta odotusten, toimintatapojen ja työskentelytapojen reflektointia (Järvensivu 2019). Onnistumisen edellytyksiä on tunnistettu useita: toimijoiden välinen tasa-arvoisuus ja vastavuoroisuus sekä reflektointikyky, toiminnan suunnitelmallisuus, vahva ammatillinen itsetuntemus sekä keskinäisen vuorovaikutuksen arvostus (Mönkkönen ym. 2019, 116). Ryhmien omaehtoinen kehittämistoiminta ei kuitenkaan riitä, vaan moniammatillista yhteistyötä on johdettava systemaattisesti. Sen tulisi kohdentua merkityksellisyyden kokemusten tukemiseen, vuorovaikutuksen ja dialogin tukemiseen sidosryhmien kanssa sekä ilmiölähtöisen jaetun tiedonmukaistuksen mahdollistamiseen (Paananen & Kork 2023, 223–226). Osana yhteistyötä on myös kehitettävä rakenteita ja neuvoteltava siitä, miten verkostojen ja linjaorganisaatioiden päätöksentekoprosessit sovitetaan yhteen (Järvensivu 2019).
Kirjoittajat
Minna Teperi, sosionomi, opiskelee tulevaisuuden johtaja sosiaali- ja terveysalalla YAMK -koulutuksessa LAB-ammattikorkeakoulussa.
Arja-Tuulikki Malin on lehtori LAB ammattikorkeakoulussa hyvinvointiyksikössä.
Lähteet
Järvensivu, T. 2019. Verkostojen johtaminen: opi ja etene yhdessä. BoD – Books on Demand.
Kekoni, T., Mönkkönen, K., Hujala, A., Laulainen, S. & Hirvonen, J. 2019. Moniammatillisuus käsitteinä ja käytänteinä. Teoksessa Mönkkönen, K., Kekoni, T. & Pehkonen, A. (toim.) Moniammatillinen yhteistyö: vaikuttava vuorovaikutus sosiaali- ja terveysalalla. Helsinki: Gaudeamus. 15–46.
Malin, A-T. 2023. Ekosysteemiosaaminen on tulevaisuuden työelämätaito. LAB Focus. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 19.3.2024. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/ekosysteemiosaaminen-on-tulevaisuuden-tyoelamataito/
Mönkkönen, K., Kekoni, T., Jaakola, A-M., Profiam Sosiaalipalvelut Oy:n henkilöstö & Pehkonen, A. 2019. Kohti monitoimijaista kehittämistä. Teoksessa Mönkkönen, K., Kekoni, T. & Pehkonen, A. (toim.) Moniammatillinen yhteistyö: vaikuttava vuorovaikutus sosiaali- ja terveysalalla. Helsinki: Gaudeamus. 112–148.
OPH. 2023. Laaja-alainen osaaminen 2030-luvulla. Laaja-alaisten osaamistarpeiden kehitys vuoteen 2030 mennessä. Osaamisen ennakointifoorumin 2021–2024 tuloksia. Raportit ja selvitykset 2023:1. Opetushallitus. Viitattu 19.3.2024. Saatavissa https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/laaja-alainen-osaaminen-2030-luvulla
Paananen, H. & Kork, A-A. 2023. Johtajapositiosta kohti vuorovaikutteista hallintaa ja kollektiivista tiedonmuodostusta. Teoksessa Uusikylä, P., Jalonen, H. & Einola-Pekkinen, V. (toim.) Epävarmuuden aika: kuinka ymmärtää systeemistä muutosta? Into. 207–229.
Parasta Itää. 2023. Parasta Itää -hanke. Viitattu 19.3.2024. Saatavissa https://parastaitaa.fi/
Ristikangas, M-R., Lönnroth, A., Ristikangas, V. & Ristikangas, V. 2021. Valmentava tiimin johtaminen. Yhdessä ohjautuvuus ja systeeminen ajattelu onnistumistekijöinä. Helsinki: Alma Talent.
Sitra. 2022. Tulevaisuuden osaaminen syntyy ekosysteemeissä. Uuden osaamisjärjestelmän kuvaus. Sitran selvityksiä 204. Viitattu 19.3.2024. Saatavissa https://media.sitra.fi/app/uploads/2022/03/sitra-tulevaisuuden-osaaminen-syntyy-ekosysteemeissa.pdf
STM. 2023. Hyvinvointialueet vastaavat sote-palvelujen ja pelastustoimen järjestämisestä. Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 19.3.2024. Saatavissa https://stm.fi/hyvinvointialueet
Teperi, M. 2024. Moniammatillisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet eläytymistarinoissa ku-vattuna. Opinnäytetyö (YAMK). LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 19.3.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403194651
