Tekoäly tutuksi -hankkeen järjestämässä Tekoäly ja robotiikka soten palveluksessa -webinaarissa Cristina Andersson kertoi, miten pienet nano- ja mikrorobotit voivat auttaa mm. kuvantamisessa, kirurgiassa ja diagnostiikassa ja kehitys niiden osalta voi johtaa suuriin muutoksiin terveydenhoidossa (Andersson 2022). Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisussa on myös nostettu esille nanohiukkaset ja mikrobotit elimistössä yhtenä yhteiskunnan toimintamalleja uudistavana radikaalina teknologiana. Nanoteknologia mahdollistaisi sen, että esimerkiksi suoniin voitaisiin laittaa itsenäisesti toimivia laitteita. (Linturi & Kuusi 2018, 314.)
Nanorobotit diagnostiikassa ja sairauden hoidossa
Verenkierrossa olevien mikro-orgasmien, kudosten ja solujen diagnosoinnissa voidaan tulevaisuudessa käyttää lääketieteellisiä nanorobotteja (JF Parede 2022). Nanorobotit, joihin on upotettu kemiallisia biosensoreita, tekevät diagnostiikkaa ihmisen sisällä ja havaitsevat kasvainsolut jo syövän alkuvaiheessa (Andersson 2022). Australialaisen tutkimuksen mukaan voisi olla mahdollista, että tuhannet nanorobotit, jotka on valmistettu DNA:sta ja proteiinista, kantaisivat kukin tiettyä yksittäistä proteiinia ja pahanlaatuisen solun löydyttyä robotit voisivat muovata kantamansa proteiinit tuhoamaan alkavan sairauden (Kullas 2022). Nanorobotit uivat suonien sisällä 24/7 ja näin monitoroivat elintärkeitä elimiä koko ajan. Lisäksi tekoälyn avulla voidaan ennustaa sopivat yhdistelmälääkkeet erilaisia syöpätyyppejä vastaan. (Vähäkainu & Neittaanmäki 2018, 19, 23.)
Nanoteknologiaan perustuva puhalluslaite kykenee haistamaan puhalluksen ja diagnosoimaan siitä erilaisia sairauksia. Tutkimuksen mukaan diagnosointitarkkuus oli n. 86 % ja laitteella pystyttiin erottelemaan erilaiset sairaudet toisistaan. (Vähäkainu & Neittaanmäki 2018, 67.) Lääkehoito voidaan kohdentaa nanoroboteilla juuri siihen kohtaan, missä vaiva sijaitsee. On myös kehitetty nanorobotteja, jotka kulkevat verisuonissa ja puhdistavat niitä sisältäpäin esim. sepelvaltimotaudissa ja erilaisissa tukoksissa. (Andersson 2022.)
Kirurgiaan ja kuvantamiseen nano- ja mikrorobotteja
Robottiavusteiset leikkaukset, joita kirurgit ohjaavat, ovat jo käytössä mm. vatsa- ja rintaontelon tähystysleikkauksissa, korva-, nenä- ja kurkkukirurgiassa ja ortopediassa. Robottilaitteistot ovat apuna myös kardiologian ja neurokirurgian toimenpiteissä. Pienet portit laitetaan ihon läpi, josta leikkausrobotin kamera ja instrumentit viedään leikkausalueelle. Laajennetun porttiaukon tai kehon luonnollisten aukkojen kautta voidaan ottaa ulos poistettava kudos. Potilas toipuu nopeammin ja sairausloma lyhenee robottiavusteisen leikkauksen jälkeen. (Terveyskylä 2021.)
Mikro- ja nanorobotit voivat mennä suoraan kuvantamisen kohteeseen, jolloin ei tarvita massiivisia magneettikuvauslaitteita. Mikrorobotti, joka injektoidaan tai niellään, ottaa kuvan juuri tietystä kohdasta. (Andersson 2022.) Tekoälyä voidaan käyttää kuvien tulkitsemisessa. Tekoälyn avulla löydetään diagnoosin kannalta tärkeät havainnot ja arviot, joita lääkärit voivat hyödyntää diagnoosia tehdessään. Lääketieteellisten kuvien määrä kasvaa koko ajan ja tekoälyn käyttö nopeuttaa prosessia ja tuo säästöjä. (Oulun yliopisto 2018.)
Kirjoittaja
Eija Lantta työskentelee LAB-ammattikoulussa Tekoäly tutuksi -hankkeessa projektipäällikkönä.
Lähteet
AhmadArdity. 2020. Lääketieteellinen, operaatio, leikkaus, lääkäri. Pixabay / CCO. Viitattu 29.9.2022. Saatavissa https://pixabay.com/images/id-5051148/
Andersson, C. 2022. Tekoäly ja robotiikka soten palveluksessa. Esitys Tekoäly tutuksi -hankkeen webinaarissa 15.9.2022.
JF Parede. 2022. Johdatus nanoroboteihin ja niiden lääketieteellisiin sovelluksiin. Viitattu 29.9.2022. Saatavissa https://fi.jf-parede.pt/introduction-nanorobots
Kullas, J. 2022. Itsenäisesti toimivat, suoneen ruiskutettavat nanorobotit auttavat selättämään syövän ja virukset – ennustaa australialainen tutkimusryhmä. Mediuutiset. Viitattu 29.9.2022. Saatavissa https://www.mediuutiset.fi/uutiset/itsenaisesti-toimivat-suoneen-ruiskutettavat-nanorobotit-auttavat-selattamaan-syovan-ja-virukset-ennustaa-australialainen-tutkimusryhma/5a5fa17a-306f-4bce-a95d-0f44ade11279
Linturi, R & Kuusi, O. 2018. Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018–2037 – Yhteiskunnan toimintamallit uudistava radikaali teknologia. Helsinki: Eduskunta. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 1/2018. Viitattu 27.9.2022. Saatavissa https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/julkaisut/Documents/tuvj_1+2018.pdf
Oulun yliopisto. 2018. Tekoälystä uusia mahdollisuuksia lääketieteen kuvantamiseen. Tiedote. STT info. Viitattu 29.9.2022. Saatavissa https://www.sttinfo.fi/tiedote/tekoalysta-uusia-mahdollisuuksia-laaketieteen-kuvantamiseen?publisherId=57858920&releaseId=69844527
Parentingupstream. 2015. Sairaala, työvoimaa, toimitus, äiti, lääketieteellinen. Pixabay / CCO. Viitattu 9.9.2022. Saatavissa https://pixabay.com/images/id-840135/
Terveyskylä. 2021. Tietoa robottiavusteisesta leikkauksesta. Viitattu 29.9.2022. Saatavissa https://www.terveyskyla.fi/leikkaukseen/tietoa-leikkaushoidosta/leikkaustavan-valinta/tietoa-robottiavusteisesta-leikkauksesta
Vähäkainu, P & Neittaanmäki, P. 2018. Tekoäly terveydenhuollossa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Jyväkylän yliopiston Informaatioteknologian tiedekunnan julkaisuja No. 45/2018. Viitattu 29.9.2022. Saatavissa https://www.jyu.fi/it/fi/tutkimus/julkaisut/tekes-raportteja/tekoaly-terveydenhuollossa.pdf
Linkit
Linkki 1. LAB. 2021. Tekoäly tutuksi. Viitattu 8.9.2022. Saatavissa https://www.lab.fi/fi/projekti/tekoaly-tutuksi
