Tunnetaidot ovat työelämän tähtitaitoja

Työelämä on jatkuvassa muutoksessa. Hyvinvointia työstä 2030 – Suomalaisen työelämän uusi suuntaraportin (Kokkinen 2020) mukaan työelämän yllätyksellisyys ja arvaamattomuus kasvavat ja teknologia samalla korvaa ja luo työtä. Ihmisen paras turva teknologisoituvassa työelämässä on luova ja sosiaalinen älykkyys (Kokkinen 2020).

Sydän, aivot ja kompassi.
Kuva 1. Tunteiden säätely on erityisen merkittävä taito työelämässä. (Mohamed_Hassan 2020)

Muuttuvassa toimintaympäristössä muuttuvat myös osaamiseen liittyvät vaatimukset. Tällä tarkoitetaan omaa osaamista ja sen kehittämistä sekä myös metataitoja, joita ovat esimerkiksi oman osaamisen ja vahvuuksien tunnistaminen, itsensä johtaminen ja yhteistyötaidot. Kun työntekemisen tavat ja paikat muuttuvat, tarvitaan kykyä verkostoitua ja rakentaa sosiaalisia suhteita, jotta voi kasvattaa ja hyödyntää omaa osaamistaan ja löytää työn tekemisen mahdollisuuksia. (Hakala 2018.)

Tunteet ja työelämä

Usein kysytään, saako työpaikalla näyttää tunteita. Tähän voi vastata, että tämä kysymys on väärä. Ihmiset tuntevat ja kokevat tunteita jatkuvasti – oli heillä siihen lupa tai ei. Olennaista on miettiä, miten tunteet huomioidaan ja miten niiden kanssa työpaikalla toimitaan. (Rantanen ym. 2020.)

Kun työn tekemisen tavat muuttuvat, yhä useampi meistä työskentelee asiantuntijatyössä aika- ja paikkariippumattomasti erilaisiin laitteisiin, sovelluksiin ja verkkoyhteyksiin kytkeytyneenä. Vuorovaikutusteknologian voidaan katsoa olevan merkityksellinen yhteinen tila, jossa asiantuntijatyötä tekevät voivat ilmaista tunteita, jakaa tietoa ja hallita suhdeverkostoja (Laitinen 2020).

Surullinen, iloinen, vihainen ja apea naama.
Kuva 2. Tunteet ohjaavat toimintaamme (AbsolutVision 2017)

Tunteet vaikuttavat kaiken toiminnan taustalla

Tunnereaktiot syntyvät elimistössä ja hermostossa, ja vaikuttavat monin tavoin ihmisten toimintaan: energiatasoon, vuorovaikutukseen, motivaatioon, sitoutumiseen, päätöksentekoon ja palautumiseen. Tunteet ohjaavat toimintaamme johonkin suuntaan, jotakin kohti tai jostakin pois, ja ne vaikuttavat siihen millaisia tavoitteita asetamme itsellemme ja miten pystymme ne saavuttamaan. (Barsade & Gibson 2007; Määttänen 2015; Rantanen 2013.)

Tunteiden huomiotta jättämisellä menetetään valtavasti potentiaalia ja inhimillistä hyvinvointia: yksilötasolla tunteiden tukahduttaminen ja huomiotta jättäminen saa usein käsittelemättömät tunteet pyrkimään esiin vääristyneinä, ja organisaatiotasolla kehityskulku johtaa työntekijöiden heikentyneeseen sitoutumiseen, tyytymättömyyden kasvuun ja motivaation sekä tuottavuuden laskuun. (Aalto-Setälä & Saarinen 2009; Rantanen ym. 2020.)

Tunneosaamista voi harjoitella

Tunneälyn ja tunneosaaminen kehittämisen voi aloittaa omien tunteiden tunnistamisesta ja hyväksymisestä. Emme voi kieltää tunteiden läsnäoloa ja niiden vaikutusta, mutta voimme oppia säätelemään ja hallitsemaan käytöstämme tunnetilojen aikana. Tunteiden säätely on erityisen merkittävä taito työelämässä. Muut ihmiset perustavat arvionsa meistä käyttäytymiseemme sekä niihin tunteisiin, joita näytämme ulospäin – joko tietoisesti tai tiedostamatta. Tunneosaamisen avulla vuorovaikutustilanteiden ristiriitaisuus vähenee, ja pystymme kommunikoimaan aiempaa tehokkaammin ja selkeämmin. (Rantanen 2013; Salonen 2017.)

Kirjoittajat

Heidi Heikkilä on tunteiden ja työelämän yhteensovittamisesta kiinnostunut tradenomi (ylempi AMK), uudistavan johtaminen -koulutusohjelmassa opiskeleva LAB-ammattikorkeakulun opiskelija.

Heli Korpinen on LAB-ammattikorkeakoulun lehtori, joka on kiinnostunut työelämän muutoksesta ja verkkovälitteisestä vuorovaikutuksesta.

Lähteet

Aalto-Setälä, P. & Saarinen, M. 2009. Perkele! Tunneosaamisen oppikirja esimiehille. Helsinki: Kirjapaja.

Barsade, S. & Gibson, D. 2007. Why Does Affect Matter in Organizations? Academy of Management Perspectives 21, 36-59.

Hakala, L. 2018. Työelämä muuttuu – mitä työelämävalmiuksia tarvitsemme? Sosiaali- ja terveysministeriö. [Viitattu 6.5.2021]. Saatavilla osoitteessa: https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tyoelama-muuttuu-mita-tyoelamavalmiuksia-tarvitsemme-

Kokkinen, L. (toim.) 2020. Hyvinvointia työstä 2030-luvulla. Skenaarioita suomalaisen työelämän kehityksestä. Työterveyslaitos. Helsinki. [Viitattu 6.5.2021]. Saatavissa osoitteessa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/140712/Hyvinvointia%20ty%c3%b6st%c3%a4%202030-luvulla.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Laitinen, K. 2020. Vuorovaikutusteknologia työyhteisössä: Teknologiavälitteinen vuorovaikutus virtuaalitiimeissä ja työyhteisön sosiaalisessa mediassa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto

Rantanen, J. 2013. Tunteella! Voimaa tekemiseen. Uudenlainen näkökulma ihmisten suorituskykyyn. Helsinki: Talentum.

Rantanen, J., Leppänen, I & Kankaanpää, H. 2020. Johda tunneilmastoa. Vapauta työyhteisösi todellinen potentiaali. Helsinki: Alma Talent.

Salonen, E. 2017. Intuitio ja tunteet johtamisen ytimessä. Helsinki: Alma Talent.

Kuvat

Kuva 1. Mohamed_Hassan. 2020. Sydän-aivot-kompassi. Pixabay. [Viitattu 6.5.2021]. Saatavissa: https://pixabay.com/fi/vectors/syd%C3%A4n-aivot-kompassi-tunne-5723243/

Kuva 2. AbsolutVision. 2017. Hymiö-viha-suuttunut-ahdistus. Pixabay. [Viitattu 6.5.2021]. Saatavissa: https://pixabay.com/fi/photos/hymi%C3%B6-viha-suuttunut-ahdistus-2979107/

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.