Hyvinvointipalvelujen digitalisointi on keskeisiä trendejä sosiaali- ja terveysalalla, mihin liittyvien haittojen ja etujen tarkasteluun kiinnitetään huomiota laajasti (mm. WHO 2024; EC 2024; STM 2023). Suomessa hyödynnetään jo laajasti digitaalisia palveluja, joiden vaikutuksista on myös tietoa eri näkökulmista (mm. Pennanen ym. 2023). Digitaalisten palvelujen vaikuttavuudesta on kuitenkin vielä tietoa vähemmän.
Vaikuttavuuden arvioinnin opetus
LAB-ammattikorkeakoulussa tarjotaan vaikuttavuuden ja toiminnan arvioinnin opetusta (ylempi AMK). Opinnot ovat osoittautuneet varsin hyödyllisiksi sekä johtamisen että asiantuntijatyön opiskelijoille. Opetuksessa opiskelijat tutustuvat vaikuttavuuden keskeisiin käsitteisiin, vaikuttavuuden muodostumiseen sekä vaikuttavuuden mittaamiseen. Silmiä avaavaksi kokemukseksi on usein opiskelijaryhmissä kuvattu harjoitusta, jossa opiskelijat ohjatusti tutustuvat vaikuttavuuteen hyvinvointialueiden kansallisen vertailutiedon avulla (ks. THL 2024a). Useita vuosia opintojaksoa opettaneen opettajan näkökulmasta opetusta voitaisiin kuitenkin kehittää edelleen. Osa opiskelijoista on kokenut vaikuttavuuden käsitteet abstrakteiksi ja vaikeasti ymmärrettäviksi. Opetuksen kytkeminen työelämälähtöisesti juuri digitaalisten palvelujen vaikuttavuuden arviointiin voisi sekä konkretisoida opetussisältöjä että luoda mahdollisesti arvoa monipuolisesti vaikuttavuuden ekosysteemissä (ks. Aura ym. 2024; Valkokari ym. 2020).
Näkökulmia vaikuttavuuteen
Vaikuttavuuden arviointiin on kiinnitetty lisääntyvässä määrin huomiota sosiaali- ja terveydenhuollossa, mutta kyseessä ei ole uusi ilmiö (Drummond ym. 2015; Sintonen & Pekurinen 2006). Vaikuttavuutta on tarkasteltu aiemmin muun muassa kustannusten, terveyshyödyn sekä sosiaalisen hyödyn näkökulmista. Kustannusvaikutuksiin, hyötyihin sekä haittoihin on kiinnitetty huomiota esimerkiksi hoitosuositusten laatimisessa (FinCCHTA 2023), kliinisessä työssä (Sintonen & Hytönen 2021) ja päätöksenteossa (Kankaanpää & Rissanen 2023). Kirjallisuuskatsauksilla on tuotettu tietoa myös palvelujen vaikuttavuudesta (mm. Karsimus ym. 2023; Ristolainen ym. 2019), ja tutkimuksissa on kiinnitetty huomiota vaikuttavuuden mittaamisen kehittämiseen (Heiskanen 2023). Vaikuttavuuden arviointiin on todettu liittyvän myös haasteita esimerkiksi sosiaalipalveluissa (ks. THL 2024b; THL 2024c) mutta myös systemaattisessa organisoinnissa (ks. Pennanen ym. 2023).
Työelämälähtöisessä opetuksessa voitaisiin tuottaa tietoa hyvinvointialueille ja kansallisten innovaatiostrategioiden implementoinnin tueksi (ks. Scheibner ym. 2021). Oppimistehtävät voisivat koskea esimerkiksi digitaalisten ratkaisujen vaikuttavuutta hyvinvointiin (ks. Aguiar Borges 2024; Martela 2022), vaihtoehtoiskustannusten arviointia (Sintonen & Hytönen 2021) tai kehittämishankkeissa vertaiskontrolloituihin tutkimuksiin perustuvan tiedon tuottamista (ks. Malmivaara 2023).
Kirjoittaja
Arja-Tuulikki Malin, lehtori, opettaa vaikuttavuuden arviointia ja digitaalisten palvelujen muotoilua LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä.
Lähteet
Aguiar Borges, L., Rohrer, L, & Nilsson, K. (Eds.) 2024. Green and healthy Nordic cities: How to plan, design, and manage health-promoting urban green space. Nordgreen project. Viitattu 21.2.2024. Saatavissa https://doi.org/10.6027/R2024:11403-2503
Aura, H., Wuori, N., Paavilainen, L. & Ruokonen, M. 2024. Kilpailukykyä datasta -käsikirja. Toimintamalli ekosysteemeille datan hyödyntämiseen. Sitran selvityksiä 237. Sitra. Viitattu 21.2.2024. Saatavissa https://www.sitra.fi/julkaisut/kilpailukykya-datasta-kasikirja/#kirjallisuutta
Drummond, M. F., Sculpher, M. J., Claxton, K., Stoddart, G. L. & Torrance, G. W. 2015. Methods for the Economic Evaluation of Health Care Programmes (Fourth edition). Oxford University Press.
EC. 2024. A European approach to artificial intelligence. Shaping Europe’s digital future. European Commission. Viitattu 21.2.2024. Saatavissa https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/policies/european-approach-artificial-intelligence
FinCCHTA. 2023. Kustannusvaikuttavuuden huomioiminen hoitosuosituksissa. Selvitys. Kansallinen HTA-koordinaatioyksikkö, FinCCHTA. Viitattu 21.2.2024. Saatavissa https://innokyla.fi/sites/default/files/2023-04/Selvitys_Final.pdf
Heiskanen, J. 2023. Kohti luotettavaa vaikuttavuuden mittaamista. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 60(3), 337–340. Viitattu 21.2.2024. Saatavissa https://doi.org/10.23990/sa.127934
Kankaanpää, E. & Rissanen, E. 2023. Kustannusvaikuttavuuden kynnysarvo terveydenhuoltoa koskevassa päätöksenteossa. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 60(3), 321–324. Viitattu 21.2.2024. Saatavissa https://doi.org/10.23990/sa.122742
Karsimus, T., Plaami, E., Mäki-Kuutti, A-M., Ekqvist, E. & Kuusisto, K. 2023. Digital tools to support self-care among people with problematic substance use: An integrative literature review. Finnish Journal of eHealth and eWelfare 15(3), 259–275. Viitattu 21.2.2024. Saatavissa https://doi.org/10.23996/fjhw.125714
Malmivaara, A. 2023. Vaikuttavuus sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kustannus Oy Duodecim.
Martela, F. 2022. Hyvinvoinnin mittaus edellyttää hyvinvoinnin teoriaa: Erik Allardtin hyvinvoinnin ulottuvuudet päivitettynä nykyaikaan. Yhteiskuntapolitiikka 87 (5–6), 565–572. Viitattu 21.2.2024. Saatavissa https://www.julkari.fi/handle/10024/145551
Pennanen, P., Jansson, M., Torkki, P., Harjumaa, M., Pajari, I., Laukka, E., Lakoma, S., Härkönen, H., Verho, A., Martikainen, S., Kouvonen, A. & Leskelä, R-L. 2023. Digitaalisten palvelujen vaikutukset sosiaali- ja terveydenhuollossa. Valtioneuvoston selvitys- j a tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:52. Valtioneuvosto. Viitattu 15.2.2024. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165147/VNTEAS_2023_52.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Ristolainen, H., Tiilikainen, E. & Rissanen, S. 2019. Kotona asuvien ikäihmisten palveluohjauksen vaikuttavuus – kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Gerontologia, 32(4), 252–274. Viitattu 21.2.2024. Saatavissa https://doi.org/10.23989/gerontologia.75681
Scheibner, J., Sleigh, J., Ienca, M. & Vayena, E. 2021. Benefits, challenges, and contributors to success for national eHealth systems implementation: a scoping review. Journal of the American Medical Informatics Association 28(9), 2039–2049. Viitattu 21.2.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1093/jamia/ocab096
Sintonen, H. & Hytönen, M. 2021. Rajahyöty ja vaihtoehtoiskustannus – kliinikolle tärkeät peruskäsitteet. Lääkärilehti 76(42), 2414–2415. Viitattu 21.2.2024. Saatavissa https://www.laakarilehti.fi/tyossa/rajahyoty-ja-vaihtoehtoiskustannus-ndash-kliinikolle-tarkeat-peruskasitteet?public=ca6efb8aed985272f61577865c9196d3
Sintonen, H. & Pekurinen, M. 2006. Terveystaloustiede (Uud. laitos). Helsinki: WSOY.
STM. 2023. Digitaalisuus sosiaali- ja terveydenhuollon kivijalaksi: Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation ja tiedonhallinnan strategia 2023–2035. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:32. Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 21.2.2024. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/165288
THL. 2024a. KUVA-mittaristo. SOTE-palvelujen johtaminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 21.2.2024a. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/sote-palvelujen-johtaminen/arviointi-ja-seuranta/sosiaali-ja-terveydenhuollon-jarjestamisen-arviointi/kuva-mittaristo
THL. 2024.b Vaikuttavuus ja kustannukset. Hyvinvointi- ja terveyserot. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 21.2.2024. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/hyvinvointi-ja-terveyserot/seuranta-ja-vaikuttavuus/vaikuttavuus-ja-kustannukset
THL. 2024c. Vaikutukset ja kustannukset. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 21.2.2024. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/hyvinvointijohtaminen/vaikutukset-ja-kustannukset
Valkokari, K., Hyytinen, K., Kutinlahti, P. & Hjelt, M. 2020. Yhdessä kestävää kasvua -ekosysteemiopas. VTT Technical Research Centre of Finland. Viitattu 21.2.2024. Saatavissa https://www.doi.org/10.32040/2020.Ekosysteemiopas
WHO. 2024. Digital health. World health organization. Viitattu 21.2.2024. Saatavissa https://www.who.int/health-topics/digital-health#tab=tab_1
viarami. 2020. Winkler, M. Video conference, tutorial tips. Pixabay. Viitattu 21.2.2024. Saatavissa https://pixabay.com/photos/video-conference-tutorial-tips-5238383/
