Opiskelijan matka fysioterapeutiksi

Fysioterapia on ammatti, jonka erityisosaamisalueita ovat terveys, liike, liikkuminen ja toimintakyky (Suomen Fysioterapeutit 2016). LAB-ammattikorkeakoulun fysioterapeuttikoulutus antaa tulevaisuuden ammattilaiselle hyvän perustan työelämään siirtymiseen.  Koulutus sisältää teorian opiskelua ja käytännön taitojen harjoittelua erilaisissa oppimisympäristöissä. Sisäistettävää asiaa on paljon, mikä edellyttää kärsivällisyyttä, tuhansia työtunteja ja tietoisia oppimisen oivalluksia.

Motivaatio ja opiskelutaidot oppimisen tehostajina

Fysioterapeuttiopiskelijan toteuttamassa työelämäprojektissa tuotettiin ammatilliseen kasvuun ja opiskelutaitojen kehittämiseen liittyvä opiskelumateriaali aloittaville fysioterapeuttiopiskelijoille.  Materiaalissa korostuvat valmistuvan opiskelijan opintojen aikana kertyneet omakohtaiset kokemukset (Jarho 2021.)

Tärkeimpiä oppimisen ja ammatillisen kasvun mahdollistajia ovat olleet motivaatio, uteliaisuus ja työelämän kokemukset. Hyvät opiskelutaidot ovat tärkeässä roolissa korkeakouluopinnoissa, jolloin opiskelijan oma aktiivinen rooli ja vastuu omasta oppimisestaan korostuvat. On hyvä etsiä ja kokeilla erilaisia keinoja tehostamaan omaa oppimistaan. (Jarho 2021.)

Perusopinnoista kokonaisuuksiin

Opintojen alkuvaiheessa tietoa kaadetaan opiskelijoiden niskaan suuria määriä ja opintojaksojen sisällöt tuntuvat irrallisilta toisistaan. Korkeasta opiskelumotivaatiosta huolimatta ajatukset oppimisen mahdottomuudesta ja tiedon merkityksellisyydestä nousevat mieleen. Laajempien kokonaisuuksien hahmottumista edistää työelämässä tarvittavien taitojen harjoittelu. Ammatilliset harjoittelujaksot, joissa terveyttä ja toimintakykyä tarkastellaan erilaisista näkökulmista, tukevat erinomaisesti kokonaisuuksien ymmärtämistä.

Kuva 1. Tommi Jarho valmistui fysioterapeutiksi LAB-ammattikorkeakoulusta toukokuussa 2021 (Kuva: Tommi Jarho)

Toimintakykylähtöisen ajattelun kehittyminen

Kokonaisuuksien ymmärtäminen edellyttää tietoista ja jatkuvaa syyseuraussuhteiden pohdintaa opintojen aikana. Kliinisen päättelyn kehittymisen tukena hyödynnetään heti opintojen alusta lähtien ICF-luokitusta. Luokitus on WHO:n asettaman Toimintakyvyn ja toimintarajoitteiden asiantuntijaryhmän laatima kokonaisuus, jonka tarkoituksena on kuvata ihmisen toimintakykyä, toimintarajoitteita ja terveyttä biopsykososiaalisessa viitekehyksessä (THL 2021). Nykykäsityksen mukaan asiakas nähdään fysioterapiassa kokonaisuutena pelkän oireen tai vamman sijaan. Asiakkaan ongelman taustalla saattaa olla erilaisia fyysisiä, psyykkisiä tai sosiaalisia tekijöitä.

ICF- käsitteen sisäistäminen ja soveltaminen käytännössä vaatii opiskelijalta vahvaa ammatillista ajattelua ja osaamista. Tärkeää on antaa itselleen aikaa kehittää omaa ammatillista ajatteluaan.

Ammatillinen kasvu ja osaaminen jatkavat kehittymistä läpi työuran. Peruskoulutus antaa oikeuden toimia fysioterapeuttina, mutta varsinainen oppiminen onkin edessä vasta valmistumisen jälkeen. Mitä enemmän opiskelee, oppii ja hahmottaa kokonaisuuksia, sitä vähemmän huomaa oikeasti tietävänsä.

Kirjoittajat

Tommi Jarho on fysioterapeuttiopiskelija LAB-ammattikorkeakoulusta Lappeenrannan kampukselta. Hän teki työelämäprojektin aiheesta opetusmateriaalin tuottaminen ammatillinen kasvu 3 -opintojaksolle.

Outi Pöyhönen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa fysioterapiayksikön lehtorina, ja hän toimi työelämäprojektin yhteistyökumppanina.

Lähteet

Jarho, T. 2021. Opetusmateriaalin tuottaminen Ammatillinen kasvu 3- opintojaksolle. Työelämäprojektityö. LAB-ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. Lappeenranta. Julkaisematon materiaali.

Suomen Fysioterapeutit. 2016. Fysioterapeutin ydinosaaminen. [Viitattu 1.5.2021] Saatavissa: http://www.suomenfysioterapeutit.com/ydinosaaminen/FysioterapeutinYdinosaaminen.pdf

THL. 2021. ICF-luokitus. [Viitattu 26.4.2021]. Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/toimintakyky/icf-luokitus Viitattu 26.4.2021.