Onnistunut rekrytointi on yrityksen menestyksen ja kilpailukyvyn kannalta erittäin merkittävä asia. Tänä päivänä useimmille työnhakijoille rahaa suurempi painoarvo on mahdollisuudella kasvaa ja kehittyä (Carrot 2020). Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla on parhaillaan kova työntekijäpula ja osaajista käydään raakaa kilpailua. Rekrytointitilanteessa keskitytään usein siihen, mitä työnhakija jo osaa ja millaista kokemusta hän omaa. Tulisiko tilannetta tarkastella tulevaisuudessa hieman toisin ja pohtia, millainen osaaja hakijasta voi kasvaa? Mitä yritys voi tarjota työnhakijalle ja miten hänen osaamistaan voidaan kehittää?
Mitä työltä nykyään odotetaan?
Tutkimuksen mukaan työssä etenemis- ja oppimismahdollisuudet ovat lähes kaksi kertaa tärkeämpiä kuin kompensaatio, edut ja työympäristö (Deloitte 2015, 17). Suomen työmarkkinoille on vaihtumassa uusi sukupolvi, jonka arvomaailma ja asenne työhön eroavat merkittävästi aikaisempien sukupolvien työhön liittyvistä ajatuksista ja odotuksista. Työn odotetaankin nykyään antavan palkan lisäksi merkityksellistä sisältöä ja pystyvyyden tunnetta.
Yrityksen sijaan uudet sukupolvet sitoutuvat työhön ja kulloiseenkin tehtävään. Työsuhteista siirrytään luottamussuhteisiin, jotka sisältävät toisen asiantuntijuuden ja osaamisen arvostamisen. Työn tulee tarjota riittävästi kehittymisen mahdollisuuksia, jolloin osaamisen johtaminen on oikeastaan työn johtamista (Tuomi & Sumkin 2012). Kysyimme rekrytointitilanteessa työnhakijoilta, mitä he toivoisivat mahdollisen työnantajan tarjoavan heille, jotta osaajakokemus olisi mahdollisimman hyvä ja työ pysyisi mielenkiintoisena pitkään. Kaikki haastateltavat nostivat esiin tärkeänä seikkana sen, että yrityksessä on mahdollisuus edetä ja kouluttautua oman mielenkiinnon kohteiden saroilla.
Mitä tarjota työnhakijoille?
Merkittävin keino parhaiden osaajien houkuttelemiseksi ja muista työnantajista erottautumiseksi on tarjota työnhakijoille mahdollisuus osaamisen kehittämiseen. Tutkimuksen mukaan tämän päivän suurimmalle työntekijäjoukolle eli millenniaaleille, tuolle “uudelle sukupolvelle”, jopa palkkausta tärkeämpää on mahdollisuus kouluttautumiseen ja oman osaamisen kehittämiseen. Panostaminen työntekijöiden osaamisen kehittämiseen luo työnhakijalle kuvan heidän kaipaamastaan pysyvyydestä sekä yrityksen sitoutumisesta heihin ja heidän tulevaisuuteensa (Jenkins 2018). Työpaikan onkin muovauduttava sellaiseksi, että työntekijät voivat kehittyä ja oppia jatkuvasti (Otala & Meklin 2021). Kansainvälisessä selvityksessä gallupin mukaan vuodelta 2019 koetaan henkilökohtainen kasvu tärkeämpänä kuin työssä viihtyminen. Tulevaisuuden muutokset tulevat vahvistumaan henkilökohtaisen suuntaan. (Eklund 2021.)
Siirry siis tulevaisuuteen ja muista rekrytointitilanteessa tuoda esille osaamisen johtamisen toimintatavat yrityksessäsi. Näin varmistat, että nappaat teille tulevaisuuden huippuosaajan!
Kirjoittajat
Laura Heiskanen työskentelee yksityisen terveys- ja hyvinvointipalveluja tuottavan yrityksen resurssipäällikkönä ja opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-tutkintoa.
Marjaana Kouhia työskentelee asiantuntijana julkishallinnossa sekä opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa liiketoiminnan kehittämisen ja johtamisen YAMK-tutkintoa.
Veera Numminen työskentelee julkisella puolella kuntouttavassa työtoiminnassa sosiaaliohjaaja/tiiminvastaavan työtehtävässä ja opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan uudistavan johtamisen YAMK-tutkintoa.
Elisa Mäkelä työskentelee julkisella puolella tehostetussa palveluasumisessa toimipisteen vastaavana ja opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa integroitujen hyvinvointipalvelujen kehittäjän ja johtajan YAMK-tutkintoa.
Sari Virnes opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa integroitujen hyvinvointipalvelujen kehittäjä ja johtaja -YAMK-tutkintoa.
Anne Suikkanen toimii LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä lehtorina.
Lähteet
Carrot. 2020. Työelämä muuttuu, miten löydät tulevaisuudessa henkilöstöä ja onnistut rekrytoinneissa? Viitattu 16.1.2022. Saatavissa https://carrot.fi/tyoelama-muuttuu-miten-loydat-tulevaisuudessa-henkilostoa/
Deloitte. 2015. Global Human Capital Trends 2015 Leading in the new world of work. Viitattu 14.1.2022. Saatavissa https://www2.deloitte.com/content/dam/Deloitte/tr/Documents/human-capital/GlobalHumanCapitalTrends2015.pdf
Eklund, A. 2021. Osaamiskartta. Osaamisen kehittäminen työelämässä. S.47,48. Helsinki: Brik.
Jenkins, R. 2018. This Is the No. 1 Thing Millennials Consider When Starting a Job. Inc.com. Viitattu 5.5.2022. Saatavissa https://www.inc.com/ryan-jenkins/want-to-retain-more-millennials-in-2018-offer-this-1-thing.html
Otala, LM. & Meklin, S. 2021. Ketterä oppiminen 2. Strategiasta käytäntöön. s.46. Helsingin kauppakamari Oy.
Tuomi, L. & Sumkin, T. 2012. Osaamisen ja työn johtaminen: organisaation oppimisen oivalluksia. Helsinki: Talentum Media. Viitattu 2.2.2022. Saatavissa rajoitetusti https://lut.primo.exlibrisgroup.com/permalink/358FIN_LUT/b5ag28/alma991642063906254
![[alt-teksti: hanketiimi on kokoontunut hankkeen roll-upin viereen ryhmäkuvaa varten.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2024/04/343_2024_Euroopan-voimin-hyvinvointia-edistamassa-510x510.jpg)
