Tietojohtaminen voidaan jakaa käsitteenä kahteen osaan: tiedon johtamiseen ja tiedolla johtamiseen. Tiedon johtamisen keskiössä ovat uuden tiedon luominen ja jakaminen sekä tietovirtojen hallinta. Tiedolla johtamiseen puolestaan liittyvät tavat, joilla tietoa hyödynnetään osana johtamista. Tiedolla johtaminen käsitteenä sisältää kaikki tietojohtamisen näkökulmat tiedon johtamisen painottuessa enemmän tietojärjestelmiin. (Leskelä ym. 2019, 15.)
Tiedolla johtaminen on keskeisessä roolissa sote-organisaatioiden toiminnassa ja uudistumisessa (Valo 2022). Sote-organisaatiot kohtaavat useita tietojohtamisen käytännön haasteita, kuten osaamisvajetta ja tiedon hajanaisuutta eri tietojärjestelmissä (Leskelä ym. 2019, 9). Maakunnallisen sote-rakennemuutoksen myötä tiedolla johtaminen sekä rakenteisen tiedon tuottaminen ja sen laatu ovat korostuneet. Rakenteista tietoa tuottaessa työntekijöiden motivaatiota lisää ymmärrys, miten tietoa käytetään asiakkaiden hyväksi sekä oman työn ja työyksikön kehittämiseen. (Väätäjä ym. 2021, 14.)
Organisaation johtamiskulttuuri tukee tietokulttuuria
Työntekijöiden tietämättömyys organisaation resursseista, tiedon valtava määrä ja teknologisten järjestelmien monimutkaisuus johtavat tiedonhallinnan haasteisiin ja tiedon tehottomaan hyödyntämiseen. Teknologinen lähestymistapa pyrkii kehittämään tietojärjestelmiä, kun taas ihmiskeskeinen lähestymistapa korostaa yksilön roolia tiedon jakamisessa osana vuorovaikutusta. Organisaatioissa tarvitaan sekä teknistä että inhimillistä tiedonhallintaa, joka huomioi sekä organisaation hierarkian että työntekijöiden roolin ja tiedon käytön tarpeen. (Laihonen ym. 2013, 53–56.)
Organisaatioiden on kyettävä erottamaan, mikä tieto on relevanttia, miten tietoa tulisi käsitellä, miten sitä tulisi jakaa ja miten sitä käytetään päätöksenteossa (Jääskeläinen ym. 2022, 7). Avointa, hyväksyvää ja kehittämistä arvostavaa kulttuuria rakentamalla voidaan ratkaista siiloutuneesta tiedosta johtuvia ongelmia. Johtamiskulttuurin tulisi kannustaa tiedon luomiseen ja jakamiseen. (Vakkala & Syväjärvi 2020, 135.) Kehittäminen voisi hyötyä yhteisen integroivan osaamisen näkökulmasta (Laihonen & Saranto 2021).
Doganin (2024) YAMK-opinnäytetyössä selvitettiin Etelä-Karjalan hyvinvointialueen henkilöstön tiedolla johtamisen osaamistaso kyselytutkimuksella lokakuussa 2023. Vastaajat kokivat tiedolla johtamisen taitojen olevan erittäin tärkeitä oman työn onnistumisen kannalta. Tiedolla johtamisen haasteita tuottavat tiedon hajanaisuus, hidas tiedonkulku, hiljainen tieto ja monimutkaiset, hankalasti ymmärrettävät raportit. Vastaajat kaipaavat tarkempia ohjeita, miten tietoa tulisi analysoida ja hyödyntää päätöksiä tehdessä. Tarvetta on selkeille tavoitteille ja seurantamittareille eri tehtävätasot huomioiden sekä pitkäkestoille tiedolla johtamisen koulutukselle.
Kirjoittajat
Riikka Dogan on fysioterapeutti ja valmistumassa 2024 keväällä LAB-ammattikorkeakoulusta integroitujen hyvinvointipalvelujen kehittäjä ja johtaja (YAMK) -koulutusohjelmasta.
Minna-Maria Behm (TtT) työskentelee lehtorina hyvinvointiyksikön YAMK-koulutuksessa.
Lähteet
Dogan, R. 2024. Tiedolla johtaminen Etelä-Karjalan hyvinvointialueella. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Lappeenranta. Viitattu 15.2.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402122837
Jääskeläinen, A., Sillanpää, V., Helander, N., Leskelä, R., Haavisto, I., Laasonen, V. & Torkki, P. 2022. Designing a Maturity Model for Analyzing Information and Knowledge Management in the Public Sector. VINE journal of information and knowledge management systems, Vol. 52 (1), 120-140. Viitattu 14.2.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1108/VJIKMS-01-2020-0017
Laihonen, H. & Saranto, K. 2021. Tiedä ensin, johda sitten. Sote-tietojohtamisen osaamistarpeet sekä kansallisen koulutuksen ja tutkimuksen nykytila. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2021:33. Viitattu 15.2.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-6890-5
Laihonen, H., Hannula, M., Helander, N., Ilvonen, I., Jussila, J., Kukko, M., Kärkkäinen, H., Lönnqvist, A., Myllärniemi, J., Pekkola, S., Virtanen, P., Vuori, V. & Yliniemi, T. 2013. Tietojohtaminen. Tampereen teknillinen yliopisto. Tietojohtamisen Tutkimuskeskus Novi. Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos. Viitattu 14.2.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-15-3058-6
Leskelä, R-L., Haavisto, I., Jääskeläinen, A., Helander, N., Sillanpää, V., Laasonen, V., Ranta, T. & Torkki, P. 2019. Tietojohtaminen ja sen kehittäminen: tietojohtamisen arviointimalli ja suosituksia maakuntavalmistelun pohjalta. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:42. Viitattu 14.2.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-754-3
PhonlamaiPhoto. 2017. Sosiaalisen verkoston käyttöliittymä. iStock. Viitattu 14.2.2024. Saatavissa rajoitetusti https://www.istockphoto.com/fi/valokuva/sosiaalisen-verkoston-k%C3%A4ytt%C3%B6liittym%C3%A4-gm699377748-129520393
Vakkala, H. & Syväjärvi, A. 2020. Tietokulttuurin ulottuvuudet sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvissa organisaatioissa. Vuorovaikutteisen tiedolla johtamisen haaste. Hallinnon tutkimus. Vol. 39(2), 122–139. Viitattu 14.2.2024. Saatavissa https://doi.org/10.37450/ht.98085
Valo, J. 2022. Hyvinvointialueiden uusi aika alkaa tiedolla johtaen. Kolumni. Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 14.2.2024. Saatavissa https://stm.fi/-//16650278/hyvinvointialueiden-uusi-aika-alkaa-tiedolla-johtaen
Väätäjä, H., Tihinen, M., Vesterinen, S. & Saranki-Rantakokko, S. (Toim.) 2021. Sote-alan tiedolla johtamisen koulutusmallin kehittäminen Lapissa. Lapin ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja B. Tutkimusraportit ja kokoomateokset 15/2021. Viitattu 14.2.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-316-408-6
