Osallisuustyöstä löytyy rooli jokaiselle: Kuntien asiantuntijat esiin

Osallistuva budjetointi ”osbu” on yleistynyt kunnissa viime vuosina ja sen resursointi puhuttaa tällä hetkellä laajasti, sillä toteutuksiin osallistuu suuri joukko suomalaisia kuntatoimijoita. Tässä blogikirjoituksessa tutustutaan muutamiin toteutuksiin ja niiden roolituksiin kuntien näkökulmasta. Aikaisemmasta artikkelista Osallisuustyöstä löytyy rooli jokaiselle: Vertaiselta viesti välittyy paremmin voi käydä tutustumassa asukkaiden rooliin osbussa.

Kuva 1. Kunnissa työskentelee joukko asiantuntijoita, joiden työpanos on yksi onnistuneen osbun edellytyksistä. (Kuva: Pixabay / CC0)

Kuka on kunnissa osbuasialla?

Näkyvästi osallistuvaa budjetointia tehdään kunnissa usein varsin pienellä ydinjoukolla ja oman toimen ohessa. Resurssit ovat siis rajalliset niin euroissa kuin käytössä olevassa työajassa. Esimerkiksi Tampereella käynnissä olevaa Mun Tampere-osbua työstää virallisesti kolmen henkilön tehotiimi (Mäkäläinen 2020).

Lahden kaupunkiorganisaatiossa OmaLahti-osbua edistävät kaksihenkisen projektitiimin lisäksi harjoittelija sekä organisaation eri toimialoilta valitut neljä osbukoutsia. Koutsit innostavat ja auttavat omia joukkojaan osallistuvan budjetoinnin pariin tekemään toteutusarviointeja ja kustannusarvioita. He ovat myöhemmin yhteiskehittämisvaiheessa mukana hankekummien eli aktiivisten asukaslähettiläiden ja muiden asukkaiden tukena. Osbukoutsien toimintaa tukee osallisuuskoordinaattori. Helsinkiläisten OmaStadi-osbua vetävät muiden osallisuustoimijoiden lisäksi erityiset Stadiluotsit. He ovat kaupungin palkkalistoilla toimivia osallisuuden lähettiläitä, kullakin suurpiirillä omansa. Mukana on myös yritysluotseja, jotka aktivoivat yrityksiä osallisuuteen. Joukosta löytyy myös erityinen yöluotsi, joka tehtävänä on tuoda osbun avulla eloa Helsingin yöelämään. Luotsit tukevat asukkaitaja muita sidosryhmiä alueidensa kehittämisessä ideoiden synnyttämisestä toteutusvaiheeseen asti. (Verkka 2019; Laaksonen 2020.)

Osbua kulisseissa

Avoimesta luonteestaan huolimatta kaikki osallisuustyö ei näy kovin selkeästi asukkaille. Kuntaorganisaatioissa tehdään paljon prosesseihin, suunnitteluun ja laadunvalvontaan liittyvää työtä, joka mahdollistaa osaltaan sujuvan osbuprosessin ja varmistaa, että asukkaiden antamat ja toteutettavaksi valitut ideat toteutuvat sujuvasti kuntalaisten iloksi. Aiheen parissa työskentelee virallisten osbutoimijoiden lisäksi muuttuva joukko eri toimialojen ja palvelualueiden asiantuntijoita, joiden tärkeänä tehtävänä on esimerkiksi linkittää asukkaiden ideat kuntien muuhun suunnitteluun sekä varmistaa ideoiden toteutuskelpoisuus ja laillisuus sekä lopulta valvoa valittujen ehdotusten toteutusta. Esimerkiksi MunTampere-projektissa ovat mukana muun muassa kaupungin aluekoordinaattorit ja nuorisopalveluiden henkilöstö, sillä teemana on lasten ja nuorten hyvinvointi (Tampereen kaupunki 2020).

Erilaisten tahojen, kuten kuntien asiantuntijoiden ja asukkaiden kohtaamisessa on omat haasteensa, sillä näkökulma voi olla eri rooleissa varsin erilainen. Osbun pyörteissä onkin hyvä pitää mielessä, miksi sitä tehdään. Kuten eräs kunnan viranhaltija toteaa: ”Osbu haastaa kaupungin ylhäältä alaspäin. Se on toimintakulttuuria, jolloin asukkaista tuleekin aloitteen tekijöitä, valmistelijoita ja päättäjiä.” (Laaksonen 2020.)

Kirjoittaja

Annukka Heinonen (tradenomi, YAMK) toimii TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulussa, ja projektipäällikkönä kansainvälisessä EmPaci – Empowering Participatory Budgeting in the Baltic Sea Region -projektissa, joka kokoaa 17 toimijaa kuudesta maasta kehittämään osallistuvaa budjetointia kunnissa.

Lähteet

Verkka, K. 2019. Kehittämispäällikkö. Helsingin kaupunki. Esitys 7.5.2019 benchmark-vierailu.

Laaksonen, J. 2020. Stadiluotsi. Helsingin kaupunki. Esitys 19.5.2020 EmPaci Train the Trainer -koulutus.

Mäkäläinen, J. 2020. Projektisuunnittelija, Tampereen kaupunki. Keskustelu 11.5.2020.

Tampereen kaupunki. 2020. Tampereella osbua toteuttaa iso joukko ihmisiä. Kaupungin aluekoordinaattorit aktivoivat alueverkostoja, opettajat oppilaita ja nuorisopalvelujen henkilöstö nuoria. Nuorisovaltuuston ja Lasten Parlamentin nuoria on myös mukana mm. viestinnässä ja osbu-ideoiden arvioinnissa. Twiitti 22.4.2020. [Viitattu 8.6.2020]. Saatavissa: https://twitter.com/Tamperekaupunki/status/1252879875859312654

Linkit

Linkki 1. Kuntaliitto. 2020. Osallistuva budjetointi – mitä osallistuva budjetointi on?. [Viitattu 8.6.2020]. Saatavissa: https://www.kuntaliitto.fi/osallistuva-budjetointi

Linkki 2. LAB Focus. 2020. Osallisuustyöstä löytyy rooli jokaiselle: Vertaiselta viesti välittyy paremmin. Blogikirjoitus 11.6.2020. [Viitattu 11.6.2020]. Saatavissa: https://blogit.lab.fi/labfocus/osallisuustyosta-loytyy-rooli-jokaiselle-vertaiselta-viesti-valittyy-paremmin/

Linkki 3. Tampereen kaupunki 2020. Mun Tampere -osallistuvabudjetointi. [Viitattu 8.6.2020]. Saatavissa: https://mun.tampere.fi/?locale=fi

Linkki 4. Lahden kaupunki 2020. OmaLahti -osallistuvabudjetointi. [Viitattu 8.6.2020]. Saatavissa: https://www.lahti.fi/paatoksenteko/osallistujavaikuta/osallistuva-budjetointi

Linkki 5. Helsingin kaupunki 2020. OmaStadi-osallistuvabudjetointi. [Viitattu 8.6.2020]. Saatavissa: https://omastadi.hel.fi/?locale=fi

Linkki 6. EmPaci-projekti. 2020. EmPaci Empowering Participatory Budgeting in the Baltic Sea Region. [Viitattu 8.6.2020]. Saatavissa: http://empaci.eu/