BIOSYKLI – Päijät-Hämeen biokiertotalous -hankkeessa kehitetään uusia biopohjaisia ratkaisuja kiertotalouteen. Tavoitteena on, että kehitettävät ratkaisut eivät vie tilaa ruoantuotannon pinta-alalta tai raaka-aineina ei käytetä ruoaksi kelpaavia osia.
Hankkeessa selvitetään parhaillaan seuraavia asioita: biojätteen erilliskeräyksen tehostaminen, biohajoavan muovin raaka-aineen valmistaminen, muovien toimiminen hiilinieluna sekä kierrätyshiilidioksidin hyödyntäminen.
Biojätteen erilliskeräys laajentunee kaikkiin omakotitaloihin yli 10 000 asukkaan taajamissa vuonna 2024 (Ympäristöministeriö 2021). Sitä silmällä pitäen Lahden alueella selvitetään, mitkä ovat järkeviä menetelmiä mahdollisimman puhtaan biojätteen keräämiseen jatkohyödyntämisen näkökulmasta, sekä miten jäteautojen liikkumista voidaan tehostaa (Karlström & Heponiemi 2021). Lisäksi saadaan kuluttajien kokemuksia kokeilusta sekä erilaisten keräysmallien kestävyyden arvioinnin laskelmia.
Muovia monella tapaa
Koska muoveja pidetään monesti pahiksina ympäristössä niiden heikon hajoavuuden takia, on mietitty muovien raaka-aineena bioperäisiä raaka-aineita, jotka eivät kuitenkaan ole osa ruoantuotantoa. Tällaista raaka-ainetta olisi esimerkiksi jätevesilietteet, olki ja sahanpuru. Helsingin yliopisto tutkii osana BIOSYKLI-hanketta lietteen bakteerien valjastamista muovien raaka-aineen (PHA) tuottoon. (Kontro 2020.)
Lietteet ovat hankala materiaali, koska niissä on liikaa orgaanista ainesta, jotta ne voitaisiin loppusijoittaa sellaisenaan, mutta liian märkiä, jotta ne kannattaisi taloudellisesti polttaa energiantuotannossa. Toisaalta yhdyskuntalietteissä voi olla liikaa haitta-aineita esimerkiksi lannoitekäyttöön.
Toisaalta muoveja voitaisiin valmistaa fossiilisten polttoaineiden sijaan ilmasta tai voimalaitosten savukaasuista talteen otetusta hiilidioksidista ja uusiutuvalla sähköllä elektrolyysillä tuotetusta vedystä (power-to-plastics). Alustavissa tutkimuksissa pitkäikäisissä muovituotteissa, kuten infrarakentamisen putkituksissa, käytettyä materiaali mahdollistaa hiilen sidonnan, jolloin muovien tuotanto muuttuu hiilidioksidilähteestä nieluksi. (Kuusela & Uusitalo 2020.)
Hiilidioksidi kiertoon
Ilmastonmuutokseen vaikuttavan kasvihuonekaasun hiilidioksidin (CO2) talteenottoa ja uusiokäyttöä halutaan edistää. BIOSYKLI-hankkeessa selvitetään Päijät-Hämeen alueella CO2-hyötykäyttökohteita ja toisaalta kerätään tietoa CO2-tuottajista.
Hankkeessa tehtiin pilotti, jossa selvitettiin, onko ilmaan päästettävän savukaasun sisältämä CO2 hyödynnettävissä uudelleen talteenoton ja puhdistuksen jälkeen (Luste & Ruokamo 2020).
Haasteena on saada kierrätys-CO2:n tuotannosta kannattavaa ja liiketoiminnallisesti järkevää, kun neitseellinen pullotettu ja muuten käyttövalmis kaasu on edullisempaa. Kaikki CO2-käyttökohteet eivät kuitenkaan vaadi haitta-aineista puhdasta laatua, vaan esimerkiksi hitsauksen suojakaasuksi tai muoviputkien vaahdotukseen kelpaa kierrätyskaasu. (Luste & Ruokamo 2020.)
Eräs ideaali kierrätyskonsepti kierrätys-CO2:lle olisi sellainen, jossa biojätteen mädätyksessä syntyneestä biokaasusta otetaan hiilidioksidi talteen, puhdistetaan, pakataan ja boostataan sillä kasvit kasvuun lähialueen kasvihuoneessa.
Bio- ja kiertotaloutta viedään Päijät-Hämeessä eteenpäin kiertotalouden tiekartan ohjaamana. Kartasta löytyy myös esimerkkejä alueella jo tehdyistä toimenpiteistä.
Kirjoittaja
Mari Sarvaala toimii TKI-asiantuntijana ja projektipäällikkönä LAB-ammattikorkeakoulussa BIOSYKLI – Päijät-Hämeen biokiertotalous -hankkeessa, jossa kehitetään vähähiilisiä ratkaisua ja niihin liittyvää uutta liiketoimintaa biotaloudessa.
Lähteet
Karlström, L. & Heponiemi, K. 2021. Bioneerit kokeilevat biojätteen erilliskeräystä. LAB Pro. [Viitattu 24.5.2021]. Saatavissa: https://www.labopen.fi/lab-pro/bioneerit-kokeilevat-biojatteen-erilliskeraysta/
Kontro, M. 2020. Polyhydroxyalkanoaattien tuotto muovien raaka-aineeksi. Muoviyhdistys. [Viitattu 24.5.2021]. Saatavissa: http://www.muoviyhdistys.fi/2020/10/08/polyhydroxyalkanoaattien-tuotto-muovien-raaka-aineeksi/
Kuusela, K. & Uusitalo, V. 2020. Muovit päästölähteestä hiilinieluksi. Muoviyhdistys. [Viitattu 24.5.2021]. Saatavissa: http://www.muoviyhdistys.fi/2020/09/07/muovit-paastolahteesta-hiilinieluksi/
Luste, S. & Ruokamo, K. 2020. Hiilidioksidin talteenottopilotointi biokaasulaitoksen savukaasuista. LAB Focus. [Viitattu 24.5.2021]. Saatavissa: https://blogit.lab.fi/labfocus/hiilidioksidin-talteenottopilotointi-biokaasulaitoksen-savukaasuista/
Ympäristöministeriö. 2021. Jätelakiesitys vauhdittaa jätteiden erilliskeräystä ja kiertotaloutta. Ympäristöministeriön tiedote. [Viitattu 24.5.2021]. Saatavissa: https://ym.fi/-/jatelakiesitys-vauhdittaa-jatteiden-erilliskeraysta-ja-kiertotaloutta
Linkit
Linkki 1. LAB. 2021. BIOSYKLI – Päijät-Hämeen biokiertotalous. [Viitattu 24.5.2021]. Saatavissa: https://www.lab.fi/fi/projekti/biosykli
Linkki 2. Päijät-Hämeen liitto. 2021. Päijät-Hämeen kiertotalouden tiekartta. [Viitattu 24.5.2021]. Saatavissa: https://paijat-hame.fi/wp-content/uploads/2021/02/Kiertotalouden_tiekartta.pdf
