Palliatiivisen hoidon tunnistaminen ja hoidon osaaminen 

Palliatiivinen eli oireenmukainen hoito on oireita ja kärsimystä lievittävää hoitoa silloin, kun kuolemaan johtavaa sairautta sairastavalle ei ole enää parantavaa hoitoa tarjolla (Palliatiivinen hoito ja saattohoito: Käypä hoito –suositus 2019). Palliatiivisella hoitolinjauksella ilmaistaan tilannetta, jossa sairauden ennusteeseen ei enää voida vaikuttaa sairauskohtaisella hoidolla tai potilas ei sitä toivo, ja hoidon tavoitteena ovat elämän laadun vaaliminen ja oireiden lievittäminen (Sillanpää ym. 2019).  

Siirryttäessä oireenmukaiseen hoitoon potilaan hoitamisesta ei luovuta. Palliatiivinen hoito ei poissulje mitään sellaisia hoitotoimia, mistä potilas voisi vielä hyötyä. Ihminen voi elää palliatiivisen hoidon vaiheessa useita kuukausia tai jopa vuosia. Oireita lievittävä ja elämänlaatua tukeva hoito onkin hyvä aloittaa jo kroonisen sairauden varhaisemmassa vaiheessa perussairauden hoidon rinnalla. (Terveyskylä 2025a).  

WHO on määritellyt, että palliatiivinen hoito kuuluu kaikille kuolemaan johtavaa tai henkeä uhkaavaa sairautta sairastaville, diagnoosista riippumatta. Palliatiivisen hoidon tavoitteena on mahdollisimman hyvän elämänlaadun ylläpitäminen ennaltaehkäisemällä ja helpottamalla sairauden mukanaan tuomia oireita (esimerkiksi kipu, hengenahdistus, pahoinvointi). Palliatiiviseen hoitoon kuuluu myös potilaan sosiaalinen tukeminen (esimerkiksi hoitotuki, lääkkeiden korvattavuus, matkakorvaukset) sairauden kanssa selviytymisessä (Terveyskylä 2025b). Keskeistä palliatiivisessa hoidossa on potilaan yksilöllinen ja kokonaisvaltainen kohtaaminen. Koska vakava sairaus koskettaa myös potilaan läheisiä, myös läheisten tukeminen kuuluu palliatiiviseen hoitoon. (Terveyskylä 2025a).  

Palliatiivisen hoidon tarpeen tunnistaminen on tärkeää hyvälle elämän loppuvaiheen hoidolle 

 Valviran linjauksen mukaan potilaan elämän loppuvaiheessa pitää välttää häntä rasittavia perusteettomia hoitoja ja tutkimuksia. Siksi potilaalle pitää laatia elämän loppuvaiheen ennakoiva hoitosuunnitelma ja se tulee tehdä riittävän ajoissa. Lääkäri tekee hoitosuunnitelman yhdessä potilaan ja tarvittaessa hänen läheistensä kanssa. Hoitosuunnitelma on yksilöllinen, ja siinä otetaan kantaa ennakoivasti sairauden oireiden hoitoon; millaista hoitoa tarvitaan tässä hetkessä ja myöhemmin tulevaisuudessa. Ennakoivaan hoitosuunnitelmaan kuuluu myös hoitolinjauksen tekeminen. Ajoissa tehty hoitolinjaus ja -suunnitelma varmistavat hyvän, potilaan toiveiden mukaisen hoidon. Samoin ennakointi antaa lääkäreille ja hoitohenkilökunnalle toimintaohjeet muuttuviin tilanteisiin, jolloin pystytään toteuttamaan potilaan toiveita. (Palliatiivinen hoito ja saattohoito: Käypä hoito –suositus 2019). Valvira määrittelee, että hoitosuunnitelman pitää olla kaikkien potilasta hoitavien tahojen tiedossa, ja että hoitosuunnitelmaa voidaan tarkentaa ja päivittää potilaan voinnin muuttuessa. 

Palliatiivisen hoidon tarjoajat sekä hoidon osaaminen 

Palliatiivisen hoidon tarpeen arvioidaan kasvavan Euroopassa muun muassa väestön ikääntymisen vuoksi. Tavoitteena on järjestää hoito potilaan toiveet huomioiden ja ensisijaisesti siellä, missä hän asuu tai missä häntä muutenkin hoidetaan. (Palliatiivinen hoito ja saattohoito: Käypä hoito –suositus 2019). Palliatiivista hoitoa voivat tarjota ja toteuttaa ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköt, yhteisöllisen asumisen yksiköt, kotihoidon yksiköt, kotisairaalat, terveyskeskusten ja sairaaloiden vuodeosastot sekä eri erikoissairaanhoidon yksiköt.  

Laadukkaan hoidon järjestämiseksi ja tarjoamiseksi hoitotyön ammattilaisilta sekä lääkäreiltä edellytetään palliatiivisen hoidon osaamista. Palliatiivinen hoito on moniammatillista toimintaa, ja kaikkien terveydenhuollon ammattihenkilöiden tulee hallita sen hoidon perusteet. (Palliatiivinen hoito ja saattohoito: Käypä hoito –suositus 2019.) On kuitenkin todettu, että palliatiivisen hoidon osaamisessa on puutteita, ja että tämä koskee kaikkia ammattiryhmiä (Saarto ym. 2022). Tästä syystä hoitohenkilökunnan saama koulutus palliatiivisesta hoidosta on erittäin tärkeää. Tähän tarpeeseen vastaa myös palliatiivisen hoidon erikoistumiskoulutus. Se on tarkoitettu työelämässä toimiville sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon tai opistoasteen tutkinnon suorittaneille. Säännöllinen koulutus sekä lisäkoulutus lisäävät henkilökunnan osaamista ja parantaa potilaan hoidon laatua sekä hoidon tasavertaisuutta.  

Lähteet 

Kantoluoto, M. 2025. Palliatiivinen hoito. Erikoistumiskoulutuksen kehittämistehtävä. Saatavissa rajoitetusti. 

Palliatiivinen hoito ja saattohoito. Käypä hoito –suositus 2019.  Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Palliatiivisen Lääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 28.09.2025. Saatavissa https://www.kaupahoito.fi/hoi50063#s8  

Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kansallinen laatusuositus. 2022. Saarto, Lyytikäinen, Ahtiluoto, Junttila, Lehto, Finne-Soveri, Hammar & Forsius. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 2.10.2025.  Saatavissa https://www.julkari.fi  

Terveyskylä 2025a. Palliatiivinen hoito. Viitattu 2.10.2025. Saatavissa https://www.terveyskyla.fi  

Terveyskylä 2025b. Sosiaalinen tuki palliatiivisessa hoidossa. Viitattu 24.10.2025. Saatavissa https://www.terveyskyla.fi/palliatiivinentalo/tukea/sosiaalinen-tuki  

Valvira. Elämän loppuvaiheen hoito. Viitattu 2.10.2025. Saatavissa Elämän loppuvaiheen hoito | Valvira 

World Health Organisation. Palliative care. Viitattu 2.10.2025. Saatavissa https://www.who.int/health-topics/palliative-care