Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2018, 37) pedagoginen dokumentointi kuvaillaan keskeiseksi varhaiskasvatuksessa käytettäväksi toiminnan suunnittelun, toteuttamisen, arvioimisen ja kehittämisen välineeksi. Varhaiskasvattajat ymmärtävät pedagogisen dokumentoinnin merkityksen, mutta siitä huolimatta sen käyttäminen on varhaiskasvatuksen kentällä paitsiossa (Mansikka 2019, 101; Rintakorpi 2018, 5).
Virve Huuskon sosiaalialan YAMK-opinnäytetyön tarkoituksena oli edistää pedagogisen dokumentoinnin käyttöä ja tavoitteena oli tuottaa malli pedagogisen dokumentoinnin aloitusvaiheeseen. Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämishankkeena Vantaan varhaiskasvatuksessa käynnissä olleen Koulutuksellien tasa-arvo -hankkeen yhteydessä. Hankkeessa työskennelleet Kota-opettajat osallistuivat aktiivisesti kehittämiseen. Uusia näkökulmia etsittiin muun muassa kehittävän vertaiskäynnin ja työpajatyöskentelyn keinoin. Tulosten ja johtopäätösten perusteella syntynyt malli helpottaa ilmiöön perehtymistä.
Pedagogisen dokumentoinnin kakku -malli
Malli rakentuu tiimin sitoutumisen, menetelmän valinnan, näkyväksi tekemisen sekä osallisuudesta huolehtimisen palasista. Palat kuvaavat teemoja, jotka nousivat kehittämishankkeen keskeisiksi tuloksiksi. Pedagogisen dokumentoinnin aloitusvaiheessa on tärkeää huolehtia koko tiimin sitoutumisesta. Jos toteuttaminen ei ole koko varhaiskasvatustiimin yhteinen tavoite, koetaan se arjessa haasteelliseksi. Toimintakulttuurin muutos pedagogista dokumentointia tukevaksi alkaa yhteisestä sitoutumisesta. (Huusko 2019, 52–57.)
Pedagogisen dokumentoinnin prosessiin liittyvät menetelmän valinnan ja näkyväksi tekemisen palaset kuvaavat sitä, että aloitusvaiheessa on tärkeää tehdä prosessiin liittyviä päätöksiä varhaiskasvatustiimin kesken. Valitun menetelmän, kuten valokuvaamisen, avulla tuotetut dokumentit tuodaan esille kaikkien nähtäville varhaiskasvatuksen oppimisympäristöön, jolloin niihin voidaan helpommin palata tiimin, lasten ja vanhempien kanssa. Yhteisen reflektion avulla toiminnan suunnittelu ja kehittäminen mahdollistuvat. Osallisuus liittyy vahvasti pedagogisen dokumentoinnin viitekehykseen ja sen huomioiminen muodostaakin viimeisen palan kakusta. (Huusko 2019, 52–57; Rintakorpi & Vihamari-Henttonen 2018, 80–85; Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018, 37.)
Haukataan vain pieni pala kakkua
Kehittämishankkeen tärkein johtopäätös on, että aloitusvaiheessa on lähdettävä liikkeelle pienin askelin. Pedagoginen dokumentointi tarjoaa kasvattajille keinon tarkastella ja toteuttaa työtä uudella tavalla, jossa osallisuudella ja reflektoinnilla on keskeinen merkitys. Uuden oppiminen vaatii aikaa ja siinä voidaan hyödyntää koko varhaiskasvatustiimin vahvuuksia. Tämä onnistuu, kun lähdetään liikkeelle pienin askelin dokumentoimalla yksittäisiä arjen tilanteita. Yhdessä sitoutumalla opetellaan uutta toimintatapaa. (Huusko 2019, 52; Mansikka 2019; 114; Salminen & Suhonen 2008, 10–11,24.)
Mitä useampi “pedagogisen dokumentoinnin kakun” palanen haukataan, eli saadaan toteutumaan arjessa, sitä positiivisemmat vaikutukset toiminnalla on varhaiskasvatuksen laatuun. Pedagogisen dokumentoinnin kautta kasvattajat osoittavat ammatillista osaamistaan ja tuovat varhaiskasvatusta kaikkien nähtäville. (Mansikka 2019, 101; Rintakorpi 2018, 32; Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018, 38, 61; Heikka, Hujala, Turja & Fonsén 2017, 66–67.)
Kirjoittajat
Virve Huusko valmistui joulukuussa 2019 sosionomi (YAMK) -tutkinnosta Lahden ammattikorkeakoulusta. “Pedagogisen dokumentoinnin kakku” -malli pedagogisen dokumentoinnin aloitusvaiheeseen on hänen opinnäytetyönsä.
Jaana Mantela on LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan lehtori ja on ohjannut Virve Huuskon (YAMK) opinnäytetyön “Pedagogisen dokumentoinnin kakku” -malli pedagogisen dokumentoinnin aloitusvaiheeseen.
Lähteet
Heikka, J., Hujala, E., Turja, L. & Fonsén, E. 2017. Havainnointi ja arviointi varhaispedagogiikassa. Teoksessa Hujala, E. & Turja, L. (toim.) Varhaiskasvatuksen käsikirja. 4. uudistettu painos. Jyväskylä: PS-kustannus, 56–68.
Huusko, V. 2019. “Pedagogisen dokumentoinnin kakku” Malli pedagogisen dokumentoinnin aloitusvaiheeseen. YAMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, Lapsi- ja perhepalveluiden kehittäminen.
Mansikka, J-E. 2019. Pedagoginen dokumentointi Reggio Emilian ja jälkistrukturalismin viitekehyksessä. Varhaiskasvatuksen tiedelehti/Journal of Early Childhood Education Research 8(1)/2019, 100–120.
Rintakorpi, K. 2018. Varhaiskasvatuksen tallentamisesta kohti pedagogista dokumentointia. Kasvatustieteellisiä tutkimuksia, numero 24. Helsinki: Yliopistopaino Unigrafia.
Rintakorpi, K. & Vihmari-Henttonen, E. 2018. Tää on meidän maailma! Pedagoginen dokumentointi varhaiskasvatuksessa. Helsinki: Lasten Keskus ja Kirjapaja Oy.
Salminen, L. & Suhonen, R. 2008. Oppiminen ja oppimismenetelmät ja niiden hyödyntäminen ammatillisen kehittymisen tukena – raportti täydennyskoulutuksesta ja sen mahdollisuuksista. Hämeenlinna: Hämeen ammattikorkeakoulu.
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018. Määräykset ja ohjeet 2018:3a. Helsinki: Opetushallitus.
