Viime vuosina ja kuukausina päiväkodin johtajat ovat työssään joutuneet kokemaan monia muutoksia, haasteita ja vastoinkäymisiä. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n (2017) tekemän työhyvinvointikyselyn mukaan päiväkodin johtajien tehtävät ovat yhä laaja-alaisempia, eikä iso osa johtajista koe selviytyvänsä kaikista heille annetuista tehtävistä työajalla. Moninaistuva työnkuva ja jatkuvat muutokset luovat paineita työstä selviytymiselle, ja tämä taas ymmärrettävästi heikentää myös päiväkodin johtajien työhyvinvointia ja jaksamista. (OAJ 2017, 5, 18‒21.)
Positiivisuus lisää työhyvinvointia
Työelämään kaivataankin kannustavampaa ja ihmisyyttä kunnioittavampaa johtamisotetta sekä henkilöstön että johtajien työhyvinvoinnin tukemiseksi (Syväjärvi & Vakkala 2019, 226). Positiivisella johtamisella tarkoitetaan tiivistetysti positiivisen psykologian oppien hyödyntämistä johtamistyössä (Wenström 2020a, 15). Positiivisuus työyhteisössä vaikuttaa sekä henkilökohtaiseen hyvinvointiin että koko organisaation työhyvinvointiin ja menestykseen (Kolari 2010, 74). Cameronin (2012) mukaan positiivisuudella on suoria terveysvaikutuksia: se alentaa pulssia ja verenpainetta ja lisää aivojen aktiivisuutta. Positiivinen johtaminen vaikuttaa myönteisesti henkilöstön motivaatioon, osaamisen kehittymiseen ja sitoutumiseen (Kolari 2010, 174). Positiivisella johtamisella saadaan siis aikaan positiivista muutosta (Cameron 2012).
Tuore YAMK-opinnäytetyö (Vastela 2022) yhdistää positiivisuuden ja varhaiskasvatuksen johtamisen. Opinnäytetyön tiimoilta järjestetyissä työpajoissa Riihimäen kaupungin päiväkodinjohtajia tutustutettiin positiiviseen psykologiaan, positiiviseen johtamiseen sekä tunteiden johtamiseen. Näistä työpajoista kerätyn aineiston perusteella muodostettiin positiivisen johtamisen malli päiväkodinjohtajien työn tueksi. Positiivisen johtamisen malli on löydettävissä tästä linkistä.
Vertaistuesta voimaa työpäiviin
Vastelan (2022) opinnäytetyössä selvisi, että positiivinen johtajuus Riihimäen varhaiskasvatuksessa muodostuu monesta eri asiasta: luottamuksesta ja avoimesta vuorovaikutuksesta, olosuhteista, arvostuksesta ja työn kehittämismahdollisuuksista sekä vertaistuesta ja omasta asenteesta, armollisuudesta ja ammatillisuudesta. Eniten keskustelua työpajoissa herätti kollegojen antaman vertaistuen merkitys sekä työssä koettu arvostuksen tunne. Yhteisesti jaetut tunteet ja kokemukset vahvistavat myönteisiä tunteita ja lisäävät positiivista ilmapiiriä, jossa hyvinvointi ja voimavarat ajan myötä vahvistuvat (Wenström 2020b, 348).
Positiivisella johtamisotteella on mahdollista lisätä koko henkilöstön hyvinvointia työpaikalla. Avoin vuorovaikutus, erilaisuuden suvaitseminen sekä vertaistuki ja empatia luovat hyvän pohjan positiiviselle työyhteisölle. Positiivisilla käytänteillä tuetaan sekä johtajien että johdettavien työhyvinvointia ja motivaatiota. (Wenström 2020b, 21‒23.)
Kirjoittajat
Janna Vastela on kesällä 2022 valmistuva sosionomi (YAMK) LAB-ammattikorkeakoulun uudistuva johtaminen -koulutuksesta.
Juha Roslakka työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä.
Lähteet
Cameron, K. 2012. Positive leadership. Strategies for Extraordinary Performance. San Fransisco: Berret-Koehler Publishers, Inc.
fauxels. 2019. Kädet, ihmiset, suhde, yhteys. Pexels. Viitattu 17.5.2022. Saatavissa https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/kadet-ihmiset-suhde-yhteys-3184424/
Kolari, P. 2010. Tunneälyjohtaminen asiantuntijaorganisaation muutoksessa. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto. Viitattu 17.5.2022. Saatavissa https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/66594/978-951-44-8039-3.pdf?sequence=1&isAllowed=y
OAJ. 2017. Esimiestyöt vievät ajan johtamiselta. Päiväkodin johtaja 2017 -kysely. OAJ, Lastentarhanopettajaliitto. Viitattu 17.5.2022. Saatavissa https://www.oaj.fi/globalassets/julkaisut/2017/paivakodin_johtaja_2017__kysely_final_sivut1.pdf
Syväjärvi, A. & Vakkala, H. 2019. Myönteisyys ja voimavaraisuus ihmisten johtamisessa. Teoksessa: Pietiläinen, V. & Syväjärvi, A. 2019. (toim.) Johtamisen psykologia. Jyväskylä: PS-kustannus. 201‒234.
Vastela, J. 2022. Positiivinen johtaminen varhaiskasvatuksessa. Positiivisen johtamisen toimintamallin kehittäminen Riihimäen varhaiskasvatukseen. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 17.5.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022053013066
Wenström, S. 2020a. Enthusiasm as a driving force in vocational education and training (VET) teachers’ work. Defining positive organization and positive leadership in VET. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 269. University of Lapland. Viitattu 17.5.2022. Saatavissa https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/64034/Wenstrom.Sanna.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Wenström, S. 2020b. Positiivinen johtaminen. Johda paremmin opetus- ja kasvatusalalla. Jyväskylä: PS-kustannus.
