Sepelvaltimoiden varjoainekuvaus ja pallolaajennus ovat vaativia sydäntoimenpiteitä, joissa potilasturvallisuus, hoidon sujuvuus ja moniammatillinen yhteistyö ovat keskiössä (Terveyskylä, 2020). Potilaan valmistelu toimenpiteeseen on olennainen osa turvallista ja laadukasta hoitoa sekä resurssien tehokasta käyttöä. Yhtenäiset toimintamallit ja selkeät hoito-ohjeet tukevat varahenkilöstöä työssä, jossa toimitaan useissa yksiköissä ja vaihtelevissa toimintaympäristöissä yli erikoisalojen.
Päijät-Hämeen Keskussairaalan Sydänkeskuksen toimenpideyksikössä tehdään keskussairaalatasoisesti haasteellisia sekä hyvin monipuolisesti erilaisia sydäntoimenpiteitä. Vuosittain yksikössä tehdään n. 2500 erityyppistä sepelvaltimoiden varjoainekuvaus- ja pallolaajennus- sekä tahdistin- ja rytmihäiriötoimenpidettä. Yksikössä toteutetaan uhkaavan ST-nousuinfarktin ympärivuorokautista invasiivista hoitoa (Erkkilä, 2025). Sepelvaltimoiden varjoainekuvauksella eli koronaariangiografialla selvitetään sepelvaltimotaudin vaikeusastetta ja hoidon tarvetta esimerkiksi sydäninfarktiepäilyn yhteydessä (Käypähoito, 2022). Sepelvaltimon avaava pallolaajennus toteutetaan usein samassa yhteydessä.
Valmisteluohjeet vahvistavat potilasturvallisuutta ja sujuvaa hoitoprosessia
Sydänkeskuksen toimenpideyksikön potilasvalmistelu perustuu Päijät-Hämeen Hyvinvointialueen IMS-järjestelmässä oleviin ohjeisiin, jotka mahdollistavat turvallisen ja laadukkaan hoidon. Keskeisiä tekijöitä ovat oikea-aikainen lääkehoito, toimiva laskimoyhteys, tarvittavat laboratoriotutkimukset, potilaan yksilöllisen tilanteen huomioiminen sekä huolellinen dokumentointi. Nämä toimet tukevat hoidon sujuvuutta ja ehkäisevät komplikaatioita (Erkkilä 2025 & PHKS-hoito-ohje, 2025).
Akuuteissa tilanteissa, kuten ST-nousuinfarktissa, hoitajan kyky soveltaa ohjeita ja antaa selkeää potilasohjausta on keskeistä potilasturvallisuuden ja luottamuksen kannalta. Potilaan siirtyminen yksiköstä toiseen korostaa dokumentoinnin merkitystä hoidon jatkuvuuden turvaamisessa. (Ahonen ym. 2015) Päijät-Hämeen Keskussairaalan varahenkilöstö työskentelee vaihtelevissa ympäristöissä, mikä tekee yhtenäisistä ja helposti saatavilla olevista hoito-ohjeista välttämättömiä. Työlle on ominaista vaihtelevat toimintaympäristöt ja ajoittain nopeastikin etenevät potilaan hoitopolut, mikä tekee yhtenäisistä ja helposti saatavilla olevista hoito-ohjeista keskeisen potilasturvallisuustekijän. Selkeät toimintamallit vähentävät epävarmuutta, ehkäisevät virheitä ja tukevat moniammatillista yhteistyötä, mahdollistaen laadukkaan ja turvallisen hoidon eri yksiköissä.
Varahenkilöstön osaaminen kehittämisen kohteena
Varahenkilöstön osaamisen kehittäminen ja varmistaminen on keskeistä turvallisen hoidon toteutumisessa. Perehdytykset, koulutukset sekä ajantasaiset hoito-ohjeet tukevat varahenkilöstön työskentelyä erilaisissa ympäristöissä. (Kanste ym. 2023). LAB-ammattikorkeakoulun kardiologiseen hoitotyöhön erikoistunut osaaja- täydennyskoulutuksen osana kehitettiin Päijät-Hämeen keskussairaalan varahenkilöstön osaamista järjestämällä perehdytys potilaan valmisteluun sepelvaltimoiden varjoainekuvausta ja/tai pallolaajennusta varten. Tarve perehdytykselle nousi sekä varahenkilöstöltä että Sydänkeskuksen toimenpideyksiköstä. Huolellinen valmistelu tukee potilasturvallisuutta, vähentää komplikaatioiden riskiä, edistää hoitoprosessin sujuvuutta sekä tilojen ja resurssien tehokasta käyttöä. Kehittämistehtävän tarkoituksena oli jalkauttaa olemassa olevat ohjeet hoitajien päivittäiseen työhön. Sydänkeskuksen ohjeisiin sekä Käypä Hoito -suosituksiin pohjautuva perehdytys toteutettiin käytännönläheisesti osastotunneilla. Tavoitteena oli varmistaa, että varahenkilöstö osaa valmistella toimenpidepotilaan oikein sekä hyödyntää Intranetissä olevia hoito-ohjeita työskentely-yksiköstä riippumatta.
Yhteistyö ja kehittäminen Sydänkeskuksen ja varahenkilöstön välillä jatkuu
Kehittämisprojekti vahvisti varahenkilöstön osaamista sydänpotilaan hoitoketjussa ja lisäsi varmuutta käytännön työssä. Palautteessa nousi perehdytyksen hyödyllisyys, uusi tieto sekä tiedon sovellettavuus. Yhteistyö Sydänkeskuksen ja varahenkilöstön välillä jatkuu, ja perehdytystä suunnitellaan laajennettavaksi myös muihin sydäntoimenpiteisiin. Yhtenäiset toimintamallit ja jatkuva perehdytys ovat keskeisiä potilasturvallisuuden, hoidon laadun ja sujuvuuden varmistamisessa kaikissa yksiköissä.
Kirjoittajat
Tiina Kyrkkö toimii sairaanhoitajana Päijät-Hämeen Keskussairaalan Hoitotyön palveluyksikön varahenkilöstössä, kiertoalueenaan operatiiviset vuodeosastot, teho- ja valvontaosasto, CCU sydänvalvonta sekä Sydänkeskus. Hän osallistuu Kardiologiseen hoitotyöhön erikoistunut osaaja -täydennyskoulutukseen LAB-ammattikorkeakoulussa.
Fanny Kilpinen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa hoitotyön lehtorina ja vastuuopettajana kardiologisen hoitotyönosaaja -koulutuksessa.
Lähteet
Ahonen, O., Blek-Vehkaluoto, M., Ekola, S., Partamies, S., Sulosaari, V. & Uski-Tallqvist, T. 2015. Kliininen hoitotyö. 1.-5. painos. Helsinki: Sanoma Pro Oy.
Erkkilä, J. 2025. Osastonhoitaja. PHKS Sydänkeskus. Haastattelu 11.12.2025.
Kanste, O., Kuha, S., Piirainen, K., Piirainen S. & Piirainen, S. 2023. Sosiaali- ja terveysalan lähiesihenkilöiden kokemuksia hoitotyön varahenkilöstöstä henkilöstövoimavarojen johtamisen näkökulmasta. Hoitotiede. 35(4), 364-380. Viitattu 9.12.2025. Saatavissa: nbnfioulu-202401041056.pdf
Käypä Hoito. Sepelvaltimotautikohtaus. Käypä hoito -suositus. 2022. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 07.12.2025. Saatavissa: Sepelvaltimotautikohtaus
PHKS Sydänkeskus. Potilaan valmistelu sepelvaltimoiden varjoainekuvaukseen ja /tai pallolaajennukseen. Hoito-ohje. 2025. Päijät-Hämeen Hyvinvointialueen Intranet, IMS. Saatavissa rajoitetusti PHHVA:een Intranetissä.
Terveyskylä. 2020. Sepelvaltimoiden varjoainekuvaus eli koronaariangiografia. 2020. Viitattu 12.12.2025. Saatavissa: Sepelvaltimoiden varjoainekuvaus eli koronaariangiografia
