Vaikka Suomessa tasa-arvon tilanne on edelleen EU:n keskitasoa parempi, koulutus- ja uravalintojen sukupuolen mukainen eriytyminen on haaste tasa-arvon toteutumiselle (EIGE 2020). LAB-ammattikorkeakoulun ja Outward Bound Finland ry:n Roolipeli-hankkeessa koulutetaan kasvatus-, opetus- ja ohjausalan ammattilaisia, jotta he osaisivat paremmin tukea nuoria kohti koulutus- ja uravalintoja, joita sukupuoliroolit ja -stereotypiat eivät rajoita. Koulutuksissa hyödynnetään elämyspedagogiikkaa ja kokemuksellisuutta.
Oma työympäristökin puntariin
Osana koulutusta osallistujat havainnoivat omaa työympäristöään sukupuolisegregaation ja tasa-arvon näkökulmista. Havainnoinnin tukena on havainnointilomake, jossa on valmiita väittämiä liittyen omaan asenteeseen ja toimintaan, työyhteisön ja -ympäristön toimintakulttuuriin sekä viestintään (esim. Jääskeläinen ym. 2015; THL 2020).
Havainnointi on tiedonkeruun ja tietoisuuden herättelyn väline, mutta antaa myös konkreettista tietoa siitä, mitä sukupuolisensitiiviseen ohjaukseen ja toimintaan kuuluu sekä millaisin eri toimin sukupuolisegregaatiota arjessa voidaan lieventää.
Osallistujat keräsivät teemasta tietoa myös nuorilta.
Toimivat työkalut tarpeen
Osallistujat kokivat toimivansa suurelta osin jo sukupuolisensitiivisesti. Havaintojen mukaan nuoret kohdataan yksilöinä eikä sukupuolensa edustajina. Esimerkiksi säännöt ja käytännöt ovat samanlaisia, ja tiloissa on helppoa ja turvallista olla sukupuolesta riippumatta. Vahvuuksina pidettiin suvaitsevaista ilmapiiriä ja sukupuolineutraalia toimintaa ja käytäntöjä, mutta toisaalta stereotypioiden ja sukupuolittuneiden odotusten tiedostaminen sekä esimerkiksi sukupuolittunut työnjako työyhteisössä nähtiin edelleen kehittämiskohteina.
Lisäksi kaivattiin toimivia menetelmiä sukupuolistereotypioiden ja -ennakkoluulojen purkamiseen. Nuoret toivoivat tasa-arvon parantamiseksi esimerkiksi aktiivista toimintaa sukupuoleen liittyvien ennakkoluulojen purkamiseksi, puuttumista nuorten keskinäiseen toimintaan, konkreettisia tiedostamista lisääviä ratkaisuja ja sekaryhmiä sukupuolierityisten ryhmien sijaan.
Havainnoinnin ja nuorten haastattelujen tarkoitus oli paitsi tunnistaa segregaation eri ilmenemismuotoja myös löytää vastaus kysymykseen: mitä muuttaisit toiminnassasi tai toiminnassanne, jotta nuoria tuettaisiin paremmin kohti omanlaisiaan koulutus- ja uravalintoja, joita sukupuoli ei rajoita.
Keinoiksi tunnistettiin esimerkiksi pienryhmätyöskentely aiheesta, oman kielenkäytön muuttaminen ja koulutus- ja työelämävaihtoehtoihin tutustuminen. Osana koulutusta osallistujat kehittivät ja pilotoivat erilaisia työkaluja sukupuolisegregaation lieventämiseen. Työkalut saadaan hankkeen kuluessa myös muiden opetus- ja ohjaustyötä tekevien käyttöön.
Kirjoittajat
Taija Nöjd on Roolipeli-hankkeen asiantuntija ja sosiaali- ja terveysalan lehtori LAB-ammattikorkeakoulussa.
Maisa Anttila on Roolipeli-hankkeen projektipäällikkö LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
EIGE (European Institute for Gender Equality). 2020. Gender Equality Index 2020: Finland. [Viit[A8] attu 15.1.2021] Saatavilla: https://eige.europa.eu/publications/gender-equality-index-2020-finland
Jääskeläinen, L., Hautakorpi, J., Onwen-Huma, H., Niittymäki, H., Pirttijärvi, A., Lempinen, M. & Kajander, V. 2015. Tasa-arvotyö on taitolaji. Opas sukupuolten tasa-arvon edistämiseen perusopetuksessa. Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2015:5 [Viitattu 15.1.2021] Saatavilla: https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/tasa-arvotyo-taitolaji
THL. 2020. Tasa-arvo. Sukupuolitietoinen viestintä. [Viitattu 15.1.2021]. Saatavilla: https://thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/tasa-arvon-edistaminen/sukupuolitietoinen-viestinta
