Rakenteellinen sosiaalityö on lakisääteinen osa sosiaalityön tehtäväkenttää. Sosiaalihuollon asiakastyössä on tuotettava tietoa väestön tarpeista, toimenpide-ehdotuksia sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi, sekä sosiaalihuollon asiantuntemusta hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. (Sosiaalihuoltolaki 1301/2014, 2 §7.)
Rakenteellinen sosiaalityö jää kuitenkin edelleenkin valitettavan usein harmaaksi alueeksi, jonka sosiaalihuollon ammattilainen tulkitsee omasta näkökulmasta riippuen. Kansallisen tason kehittäminen luo yhtenäistä näkemystä ja suuntaa rakenteelliselle sosiaalityölle. Samalla se avaa uusia mahdollisuuksia sosiaalialan tietojohtamiselle.
Tietojohtaminen on jo osa sosiaalityön arkea
Tietojohtaminen voi sanana herättää tunteita puolesta ja vastaan. Suurin syy tietojohtamisen pelolle on todennäköisesti se, että asia nähdään liian monimutkaisena. Sosiaalityön luonne itsessään on jo suotuisa tietojohtamiselle, sillä asiakkaan tilannetta selvitettäessä ammattilainen käyttää useita eri tietolähteitä, kuten asiakkaan ja hänen läheistensä haastatteluja, erilaisia organisaatiokohtaisia ja laajempia asiakas- ja potilastietolähteitä, hakemusten liitedokumentteja sekä moniammatillisessa tiimissä jaettua tietoa.
Harvemmin kuitenkaan asiakastyötä tekevä ammattilainen pysähtyy miettimään, miten tietojohtaminen ohjaa hänen päätöksentekoaan tai millainen on eksplisiittisen ja hiljaisen tiedon suhde hänen omassa tavassaan tehdä työtä. Vaikka asiakastyö keskittyy yksilötasolle, on sosiaalityön ammattilaisella laajempi näkemys taustalla vaikuttavista yhteiskunnallisista ilmiöistä tai sosiaalityön asiakkuuksissa näkyvistä trendeistä. Miten tätä tietoa voitaisiin hyödyntää tehokkaammin väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi?
Sosiaalisella raportoinnilla tehdään ilmiöitä näkyväksi
Sosiaalinen raportointi on systemaattisena toimintana melko uusi tapa tuottaa tietoa. Liukko ym. (2022) toteavat, että sosiaalisen raportoinnin työkalua ovat Suomessa kehittäneet erityisesti sosiaalialan osaamiskeskukset. Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksessa VASSOssa kehitetyn sosiaalisen raportoinnin lomakkeen käyttöä tuetaan myös Kaakkois-Suomessa, missä paikallinen sosiaalialan osaamiskeskus Socom ohjaa Kymsoten ja Eksoten sosiaalipalveluja. Määräajoin koostettavat raportit nostavat sosiaalisia ilmiöitä ja kehittämistarpeita johdon käsiteltäväksi. (Liukko ym. 2022, 11.)
LAB-ammattikorkeakoulun ja Eksoten yhteisen LAB SoteCampus-toimintamallin (LAB 2022) kautta on tuotu tietoa niin kansallisen tason rakenteellisen sosiaalityön nykytilasta kuin alueellisesta sosiaalisen raportoinnin kehittämisestä molemmille taustaorganisaatioille. Samalla on tehty tietojohtamista tutuksi ja helpommin lähestyttäväksi aiheeksi osana jokaisen työtä. Liukko ym. nostivat yhtenä haasteena asenteet ja puutteellisen ymmärryksen. Jo rakenteellinen sosiaalityö käsitteenä vaatii selkeytystä niin työntekijä- kuin päättäjätasolla. (Liukko ym. 2022, 34.)
Sama haaste vaikuttaa olevan tietojohtamisessakin. LAB SoteCampuksen tietojohtamisen valmennukset ovat konkreettinen tapa vahvistaa osaamista aiheesta sekä esihenkilö- että työntekijätasolla. Valmennukset on tuotettu sekä Ekosteen että LABin Moodleen, ja ne ovat avoinna molempien organisaatioiden koko henkilöstölle (Seppänen 2022). Tietojohtaminen ei ole vain esihenkilöiden oikeus tai velvollisuus. Se on osa meidän jokaisen päivittäistä työtä.
Kirjoittaja
Mari Lehtonen, YTM, toimii LAB SoteCampus-projektissa hankkeistamisen ja verkostotyön TKI-asiantuntijana.
Lähteet
geralt. 2018. Altmann, G. Yhteistyö, ihmiset, pelin palaset. Pixabay. Viitattu 16.12.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/yhteis%c3%b6-ihmiset-pelin-palaset-6467427/
LAB. 2022. LAB SoteCampus. Hanke. Viitattu 14.11.2022. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/lab-sotecampus
Liukko, E., Muurinen, H. & Karjalainen, P. 2022. Rakenteellisen sosiaalityön nykytila ja tulevan kehityksen suuntaviivoja. Kuntakyselyn tulokset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, työpaperi 16/2022. Viitattu 14.11.2022. Saatavissa https://www.hel.fi/static/sote/hankkeet/sosiaalinen-raportointi-asiakastiedon-tuottajana.pdf.
Seppänen, K. 2022. LAB SoteCampus vahvistaa asiantuntijoiden tietojohtamista. LAB Focus. Viitattu 15.12.2022. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/lab-sotecampus-vahvistaa-asiantuntijoiden-tietojohtamista/.
Sosiaalihuoltolaki 1301/2014. Finlex. Viitattu 14.11.2022. Saatavissa https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141301#L2P7.
