Monissa tutkimuksissa on raportoitu muutoksista suolistomikrobistossa liittyen lihavuuteen, diabetekseen, syöpään ja moniin muihin sairauksiin. Suolistomikrobien ja ruokavalion yhteydestä masennusriskiä vähentävästi tai lisäävästi on myös näyttöä. (Kekki & Aaltonen 2021.)
Suolistomikrobeilla tärkeä rooli
Ihmisen suolistossa elää suuri määrä terveydelle arvokkaita bakteereja. Bakteerien kertymä, eli mikrobiomi, painaa lähes yhtä paljon kuin ihmisen aivot. (Choi 2019.) Suoliston mikrobiomin tehtäviin kuuluvat ravintoaineiden pilkkominen ja niiden imeytymiseen osallistuminen. Lisäksi suoliston mikrobisto on osa immuunipuolustusjärjestelmää, se huolehtii vastustuskyvystämme taudinaiheuttajia vastaan. Monimuotoinen, useita eri bakteerikantoja sisältävä suolistomikrobisto on terveyelle eduksi. (Huttunen 2018.) Suolisto ja aivot kommunikoivat molempiin suuntiin, ja erityisesti suolistosta aivoihin päin. Kommunikointi tapahtuu hormonien ja välittäjäaineiden välityksellä, immuunipuolustusta aktivoimalla sekä hermoimpulssein kiertäjä- eli vagushermon kautta. (Junker & Sarmanto 2019, 16–17.)
Ruokavalio tai jokin tietty ravintoaine ei yksinään ole lääke masennukseen, mutta se voi olla merkittävä osa kokonaisuutta lääkehoidon, psykoterapian ja elämäntapojen rinnalla. Tuore kuvailevana kirjallisuuskatsauksena toteutettu opinnäytetyö kokosi yhteen tutkittua tietoa suolistomikrobien ja ruokavalion merkityksestä masennuksen ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Tuloksissa eriteltiin masennusriskiä ja masennusoireita lisääviä ja vähentäviä tekijöitä ruokavaliossa.
Masennusriskiä lisääviksi tekijöiksi ruokavaliossa lukeutuivat tyydyttynyt rasva, puhdistetut sokerit, keinotekoiset makeutusaineet ja vähäinen kuidun määrä. Masennusriskiä vähentäviä tekijöitä ruokavaliossa vaikuttaisi olevan runsas hedelmien, vihannesten, pähkinöiden täysjyväviljojen ja kalan käyttö. Myös probiootit näyttäisivät vaikuttavan masennusriskiä vähentävästi. (Kekki & Aaltonen 2021.)
Lopuksi
Ravitsemuksellisten hoitosuosituksien laatimiseksi tarvitaan lisää syy-yhteyksien ymmärtämistä. Suolistomikrobien ja sairauksien välisten mekanismien tunnistaminen kaipaa vielä lisää tutkimusta. Jokaisella ihmisellä on yksilöllinen mikrobisto suolistossa ja siihen vaikuttavat yksilölliset asiat, esimerkiksi elämäntavat. Lisäksi esimerkiksi stressi voi kumota terveyttä edistävien ruokavalintojen vaikuttavuutta. (Kekki & Aaltonen 2021.)
Kirjoittajat
Saara Aaltonen ja Johanna Kekki ovat LAB-ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijoita ja tehneet opinnäytetyönään kuvailevan kirjallisuuskatsauksen aiheesta suolistomikrobien ja ruokavalion yhteys masennukseen.
Anna Romakkaniemi työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa hoitotyön lehtorina, ja hän toimi opinnäytetyön ohjaajana.
Lähteet
Choi, S. 2019. Suolistovallankumous. Helsinki: WSOY.
Huttunen, J. 2018. Suoliston bakteerit – ystäviä ja vihollisia. Duodecim Terveyskirjasto. [Viitattu 29.4.2021.] Saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=kol00416
Junker, T. & Sarmanto, A. 2019. Syö hyvä mieli. Cozy Publishing.
Kekki, J. & Aaltonen S. 2021. Suolistomikrobien ja ruokavalion yhteys masennukseen. Opinnäytetyö. LAB-Ammattikorkeakoulu, hoitotyön koulutusohjelma. Lahti. [Viitattu 29.4.2021.] Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105199537
Kuva 1. Fotoshop Tofs. 2016. Terveellistä-ruokaa-1348464. Pixabay. [Viitattu 10.5.2021.] Saatavissa: https://pixabay.com/fi/photos/terveellist%C3%A4-ruokaa-1348464/
