Miltä nuoresta aikuisesta tuntuu hypätä iäkkään ihmisen kehoon, kun mieli on virkeä, eikä omassa kehossa ole fyysisiä rajoitteita? Milla Mäkinen, LAB-ammattikorkeakoulun lehtori, toteutti opiskelijoilleen mahdollisuuden kokea, miltä iäkkään ihmisen kehossa eläminen tuntuu. Simulaatio oli osa Ihmislähtöisyys ja palvelumuotoilu -kurssia, johon osallistui ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavia opiskelijoita.
Yllätyksiä ja ymmärrystä
LABin Lahden kampuksella on yksi ikäpuku, joka tuottaa kokonaisvaltaisesti kokemuksen noin 75-vuotiaan henkilön kehon rajoitteista (Takaluoma 2022). Ikäpuvun pukemiseen menee hetki aikaa, joten opiskelijaryhmästä vain yksi ehti kokeilla pukua. Opiskelijan kommenteista kävi ilmi, että kävelyn olisi voinut ottaa päivän liikuntahetkenä, mutta toisaalta ei halunnut käyttää kaikkea energiaa normaalitahtiseen kävelyyn. Käsien nostaminen tuntui raskaalta ja nouseminen tuotti hankaluuksia.
Samalla oli mahdollista kokeilla silmien erilaisia sairauksia simuloivia laseja. Lasit antavat kokemuksen, miten huonosti näkee, kun näkökenttä on rajallinen. Kokemuksen myötä opiskelijat pystyivät samaistumaan omien läheistensä elämään. Käsien tärinää simuloivat käsineet laittoivat opiskelijoiden kädet vispaamaan ja kahvikupin nostaminen olikin yllättäen vaikeaa. Kahvikuppien ja mukien muotoilun eroja testattiin ja huomattiin, että muotoilulla voi helposti vaikuttaa kahvikupin hallintaan.
Mahdollisuuksia vaikuttaa omaan tilanteeseen
Testauksen jälkeen opiskelijat kertoivat, kuinka kuntosalilla käynti alkoi yhtäkkiä kiinnostaa. Voiko omalla toiminnallaan ehkäistä fyysisten rajoitteiden ilmaantumista? Matleena Takaluoma, hoitotyön lehtori, huomautti, että reisilihasten voiman ylläpitäminen on tärkeää, jotta pysyy vanhempana pystyssä. Simulaatio oli herättelevä kokemus niin opiskelijoille itselleen, kuin sitä sivusta seuranneille. Takaluoman esittelemissä videoissa näkyi myös hoitotyötä tekevä henkilö, joka testasi ikäpukua ja sai itsekin ajatuksia siitä, miten hoitaja voi ottaa huomioon henkilön toimintakyvyn.
Muotoilussa tarvittavaa empatiaa ja ymmärrystä käyttäjistä voi lisätä muun muassa simulaatiovälineiden avulla. Näin muotoilija voi tuottaa parempaa suunnittelua kaikenlaisille ihmisille. (Friis Dam & Yu Siang 2020.) KEKO – Kestävän palveluasumisen ekosysteemi -hanke on integroinut hankkeen suunnittelutyötä opetukseen, antaen opiskelijoille mahdollisuuden työskennellä toimeksiantajalle ja rikastuttaa opintojen aikaisia kokemuksia.
Kirjoittaja
Sini Roine toimii projektisuunnittelijana KEKO – Kestävän palveluasumisen ekosysteemi -hankkeessa ja on aiemmin valmistunut teolliseksi muotoilijaksi LAB-ammattikorkeakoulusta.
Lähteet
Friis Dam, R. & Yu Siang, T. 2020. What Is Empathy and Why Is It So Important in Design Thinking?. Interaction Design Foundation. Viitattu 4.10.2022. Saatavissa https://www.interaction-design.org/literature/article/design-thinking-getting-started-with-empathy
Takaluoma, M. 2022. Ikääntymisen simulointi. Luentomateriaali. Ihmislähtöisyys ja palvelumuotoilu -kurssi. 9.9.2022. Julkaisematon.
